Etelä-Karjalan käräjäoikeus käsitteli lennokkaita käänteitä saanutta tapausta.
Timo Sihvo
Miesvainajaltaan jääneessä kodissa hallintaoikeuden nojalla asuva eteläkarjalainen leski ei päästänyt asunnon nykyisiä omistajia ja kirvesmiestä tarkistamaan huoneiston kosteusvaurioita vaan riisuutui melskaamisen jälkeen alastomaksi näiden edessä.
Naisen aviomies kuoli huhtikuussa 2021. Leski vetosi perunkirjoituksessa perintökaaren mukaiseen oikeuteen pitää yhteinen koti hallinnassaan. Asunto on paritalossa Etelä-Karjalan maaseudulla.
Perinnönjako toimitettiin joulukuussa 2021. Kaksi naista sai vainajan perillisinä omistusoikeuden asuntoon. He omistavat kiinteistön puoliksi.
Leskelle jäi hallintaoikeus eli oikeus asua asunnossa. Hän ei ole perillisten äiti.
Perillisten Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen jättämän hakemuksen mukaan leski on hallintaoikeutensa aikana jättänyt rakennuksen lattialämmityksen ja ilmanvaihdon pois päältä. Tämän seurauksena asuntoon väitetään kertyneen kosteutta ja homevauriokin on syntynyt.
Kosteusvahinkojen kartoittamiseen erikoistuneen yrityksen helmikuussa 2024 laatiman raportin perusteella huoneiston ilmanvaihdossa havaittiin vesijälkiä.
Perilliset ilmoittavat huomauttaneensa useamman kerran leskeä ja vaatineensa korjaamaan puutteet, mutta mitään ei ole tapahtunut eikä leski ole edes vastannut viesteihin.
Käräjäoikeus velvoitti lokakuussa 2024 turvaamistoimena lesken sallimaan 3 000 euron uhkasakon uhalla asunnon korjaustarpeen arvioinnin sekä jo tiedossa olevana työnä jääkaapin kondenssiveden valumisen aiheuttamien vaurioiden korjaamisen kiinteistön vakuutuksen turvin.
Perilliset menivät kirvesmiehen kanssa asunnolle marraskuun lopulla. Naisten hakemuksen mukaan leski käyttäytyi heitä kohtaan epäasiallisesti, huusi ja jopa töni toista naisista. Tämän jälkeen lesken kuvaillaan riisuutuneen alasti tulijoiden edessä.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Naiset soittivat ulosottomiehelle, mutta uhkasakkoa ei vielä määrätty maksuun, koska sovitusta tutustumisajankohdasta saattoi olla epäselvyyttä.
Naiset ja kirvesmies palasivat asunnolle uudelleen seuraavana päivänä sovitusti. Leskellä oli nyt tukenaan kaksi ihmistä, joiden käytöksen huoneiston omistajat kokivat uhkaavaksi. Vain kirvesmies päästettiin sisälle asuntoon, mutta häntäkään ei laskettu tarkastamaan ilmanvaihtoa.
Perilliset vaativat nyt käräjäoikeudessa uskotun miehen määräämistä. Uskottu mies ottaisi asunnon hallintaan lesken käyttöoikeuden päättymiseen saakka.
Naiset pitävät todennäköisenä, että laiminlyönnit jatkuvat ja omaisuuden arvo laskee, mikäli kiinteistöä ei uskota uskotun miehen haltuun. Tällä hetkellä tiedossa olevien vaurioiden korjaaminen maksaisi alan yrityksen arvion mukaan liki 12 000 euroa.
Leski vaatii kiusanteoksi kuvailemansa perillisten hakemuksen hylkäämistä. Hänen mielestään väitteet talon huonosta hoidosta ovat perättömiä.
Kuntotarkastuksessa tehdyt havainnot puutteista ovat lesken mukaan normaalia kulumaa ja elämisen jälkiä. Koko kuntotarkastus on laadittu lesken mielestä tarkoitushakuisesti hakijan tilauksesta.
Leski väittää, että perillisten todellinen tavoite on savustaa hänet ulos, mikä mahdollistaa asunnon myymisen, vaikka se onkin hänen mielestään jo menettänyt arvonsa.
Perillisten kertomaa riisuutumisesitystä leski ei kommentoi vastineessaan.
