Yhteistyö neuvokkaasti puolustautuvan Ukrainan kanssa on keskeistä Puolustusvoimille, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Jouko Juonala
Euroopassa riehuu edelleen maanosan tuhoisin konflikti sitten toisen maailmansodan, eikä loppua ole näköpiirissä. Venäjällä ei näytä olevan aikomusta lopettaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Kolmen ja puolen vuoden taistelut ovat muovanneet Eurooppaan kaksi asevoimaa, joilla on naapureihinsa verrattuna ylivertainen kokemus modernista ja pitkäkestoisesta sodasta. Ne ovat Venäjä ja Ukraina. Ensimmäinen on Suomelle uhka, toinen yhä keskeisempi yhteistyökumppani.
Lue lisää: Asiantuntija: Ukrainan iskuissa Venäjälle silmiinpistävä ero aiempiin
Lue lisää: Jopa viisinkertainen äänennopeus – tämä tiedetään Ukrainan omista ohjuksista
Muutos on ollut nopea. Taistelukentille Ukrainaan on tullut paljon uutta teknologiaa: muun muassa miehittämättömiä järjestelmiä ilmaan, maalle ja merelle sekä kalustoa lennokkien ja droonien torjuntaan. Aseiden ja varustuksen lisäksi myös taistelutavat ja opit ovat muutoksessa.
Ukraina on toiminut tässä kuoleman kilpajuoksussa neuvokkaasti, muun muassa ottamalla siviilipuolen teknologiaa vauhdikkaasti sotilaskäyttöön ja kehittämään päteviä kotimaisia asejärjestelmiä. Uusia innovaatioita on myös pystytty skaalaamaan massatuotantoon. Tämä kertoo teollisuuden joustavuuden keskeisestä roolista sodankäynnin muutoksessa.
Ukrainalaiset keräävät jatkuvasti valtavat määrät kokemusta ja tietoa siitä, miten Venäjä varustautuu ja taistelee. Juuri siksi Ukrainalla on meille paljon annettavaa ja opetettavaa. Puolustusvoimat käy jatkuvaa vuoropuhelua Ukrainan asevoimien kanssa, ja yhteistyö todennäköisesti vain syvenee.
”Ukrainalla on meille paljon annettavaa ja opetettavaa.
Lue lisää: Puolustusvoimat on valmis ottamaan jalkaväkimiinat käyttöön heti Ottawan sopimuksen umpeuduttua
Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki avasi yhteistyötä Ukrainan kanssa kertoessaan Maavoimien kehityshankkeista medialle Santahaminassa viime tiistaina.
Välimäen mukaan sota Ukrainassa on auttanut Maavoimia arvioimaan itseään ja omaa tekemistään suhteessa nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksiin ja myös liittolaisiin. Muutoksia on tehty ja niitä on tulossa lisää. Ne vaikuttavat kaikille tasoille: sotataitoon, taistelutapaan, organisaatioon, koulutukseen ja materiaaliin.
– Olemme tunnistaneet, mitä pitää tehdä toisin ja miten taistella ja harjoitella integroituneena joukkona kansallisesti ja liittolaisten kanssa, Välimäki sanoi.
Puolustusvoimat on Välimäen mukaan saanut myös paljon lisää ymmärrystä Venäjän asevoimien suorituskyvyistä, toimintatavoista ja kyvystä muuttaa toimintatapojaan. Tämä on aivan olennaista tietoa varauduttaessa siihen, että Venäjä tuo lähivuosina lisää voimaa ja kokeneita joukkoja Suomen lähialueille. Vielä ei Venäjä siihen pysty, mutta tilanne muuttuu jos ja kun Ukrainaan saadaan rauha.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Lue lisää: Tällainen on uusi Sako ARG -täysautomaattikivääri – katso kuvat
Lue lisää: Häkkänen valtuutti Puolustusvoimat hankkimaan TNT-räjähdysainetta
Välimäki huomautti myös, ettei suunnittelussa pidä hirttäytyä siihen, mitä Ukrainan taisteluissa tapahtuu juuri nyt. Kehitys on nopeaa, ja vain joustavuus ja ketteryys auttavat pysymään siinä mukana.
Hyvä esimerkki nopeasti muuttuvasta teknologiasta ovat miehittämättömät ilma-alukset. Drooneja ja lennokkeja ei Välimäen mukaan kannata valmistaa varastoon vanhentumaan. Siksi teollisuudella pitää olla kykyä pysyä kehityksen eturivissä ja tuottaa tarvittaessa riittävästi tavaraa uusiin tarpeisiin.
Puolustusvoimien pitää pystyä ottamaan uusimmat innovaatiot nopeasti käyttöön ja kouluttamaan joukot, jotka tuovat ne taistelukentälle.
Kaikki tämä vaatii joustavuutta ja muuntautumiskykyä sekä teollisuudelta että sotilailta.
– Ukrainalaisten ja liittolaisten kanssa olemme rakentamassa kykyä erilaisten miehittämättömien järjestelmien erittäin nopealle käyttöönotolle. Kyse ei vain droonistrategiasta vaan useiden eri suorituskykyjen yhdistelmästä taistelukentällä, kenraaliluutnantti sanoi.
”Sota on koekenttä uusille välineille, varusteille ja järjestelmille.
Lue lisää: Puolustusvoimat kaivoi maahan uudenlaisia korsuja
Sota on koekenttä uusille välineille, varusteille ja järjestelmille.
Ukrainasta on jo tullut referenssi uutta teknologiaa kehittävälle ja valmistavalle puolustusteollisuudelle. Tilaajat odottavat, että tuotteita on testattu taistelukentällä ennen kuin päästään tarjousvaiheeseen.
Ukrainan kokemukset auttavat Suomea arvioitaessa sotavarustuksen käytettävyyttä ja tehoa. Tässä työssä puolustusteollisuuden ja siltä tilauksia tekevän puolustushallinnon pitää verkottua sekä Ukrainan että Nato-liittolaisten kanssa. Näin voidaan päästä yhteishankintoihin, jotka lisäävät huoltovarmuutta, tukevat osien ja komponenttien vaihtokelpoisuutta ja säästävät kustannuksia.
Kaikkien näiden isojen muutosten vieminen käytäntöön vaatii työtä, ja työltä pitää odottaa myös tuloksia. Epäonnistuminen lisää omia tappioita, mikäli pahin tapahtuu ja Suomi joutuu konfliktiin naapurin kanssa.
Suomi on pitänyt puolustuksensa kunnossa. Nato-jäsenyyden myötä olemme entistä vahvempia, ja Ukrainan oppien avulla puolustus tehostuu edelleen.
Parasta olisi, jos myös Ukrainalle avautuisi tie Naton jäseneksi. Silloin tietojen ja kokemusten vaihtamiselle ei olisi rajoja, ja Ukraina saisi epämääräisiä sopimusjärjestelyjä paremmat turvatakuut.
