Syytteet liittyvät nigerialaissyntyisen Simon Ekpan synnyinseutuun Biafraan. Hän on kiistänyt syytteet täysin.
Maria Rosvall STT
Päijät-Hämeen käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa jutussa, jossa entistä paikallispoliitikkoa syytetään terrorismirikoksista.
Nigerialaissyntyistä ja Lahdessa kokoomusta edustanutta Simon Ekpaa, 40, syytetään terrorismiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terrorismirikoksiin kehottamisesta Nigeriassa. Syytteet liittyvät Biafran alueeseen, missä Ekpa on syntynyt. Yleisurheilu toi hänet Suomeen vuonna 2007, ja myöhemmin hänestä tuli Suomen kansalainen.
Syyttäjä sanoo, että Ekpa on syyllistynyt epäiltyihin rikoksiin Lahdesta käsin vuosina 2021–2024. Syyttäjän mukaan Ekpa on johtanut alueen itsenäisyyttä ajavaa IPOB-separatistiryhmää sekä toiminut Biafran tasavallan pakolaishallituksen pääministerinä. Samassa yhteydessä Ekpa on syyttäjän mukaan yksin tai yhdessä muiden kanssa perustanut useita terroristiryhminä pidettäviä aseellisia ryhmiä, komentanut niitä sekä hankkinut niille esimerkiksi aseita.
Syyttäjän mukaan Ekpa on myös julkaissut viestipalvelu X:ssä viestejä, joissa hän on muun muassa nimittänyt Nigerian turvallisuusviranomaisia ja armeijaa yleisesti terroristeiksi tai tappajiksi, joita vastaan biafralaisten on puolustauduttava surmaamalla heidät ja estämällä heiltä pääsy alueelle.
Ekpa on kiistänyt syytteet täysin. Käräjäoikeudelle hän kertoi olleensa ”keskiverto Nigerian kannattaja”, kunnes hän vuosikymmenen vaihteessa kuuli, että Nigerian hallitusta tukevat joukot olivat hyökänneet hänen kotiyhteisöönsä Biafrassa.
Ekpan mukaan joukot olivat surmanneet kolme naista noin parinsadan leskeksi jääneen naisen ryhmästä, jota Ekpa oli tukenut Suomesta käsin.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
– Kuulin, että yhteisöni oli ollut hyökkäyksen kohteena ja kolme naisista oli tapettu, heidän kaulansa oli katkottu — itse menetin äitini, kun olin kolmen kuukauden ikäinen. Näiden naisten tappaminen osui minuun erittäin pahasti, Ekpa kertoi oikeudessa ääni murtuen.
Ekpa ryhtyi tekemään sosiaalisessa mediassa livelähetyksiä, joissa hän jakoi tietoa sekä kuvia ja videoita Biafran tilanteesta. Hän kertoi ymmärtäneensä, että parasta olisi, jos biafralaiset saisivat ”vapauden” Nigeriasta.
– Jos he saisivat vapauden, jos heillä olisi oma valtio, ehkä Suomen valtion mallin mukainen, Ekpa sanoi.
Somejulkaisujensa takia Ekpa kertoi saaneensa yhteydenottoja Biafran paikallishallitukselta ja ryhtyneensä välittämään sen viestejä maailmalle. Hän sanoi myös toimineensa viestien välittäjänä henkilöiden välillä.
Ekpa kertoi tulleensa valituksi Biafran pakolaishallituksen pääministeriksi, mutta tämä tehtävä oli Ekpan mukaan täysin seremoniallinen. IPOB:iin kuulumisen hän on kiistänyt täysin.
Ekpa on kiistänyt, että hänellä olisi ollut mitään valtaa paikallishallitukseen tai aseellisiin ryhmiin. Hän sanoo kohdeyleisönsä olleen ihmiset Biafran ulkopuolella.
Biafra on yrittänyt itsenäistyä aiemminkin. Yritys vuonna 1967 johti sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 1970 asti ja vaati yli miljoonan ihmisen hengen.
STT julkaisee Ekpan nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa hänen aiempien julkisten tehtäviensä sekä rikosepäilyjen poikkeuksellisuuden takia.
