Sarjamurhaajatutkija David Wilson perehtyi Valkeakosken teinimurhaajan Google-hakuhistoriaan. Nyt hän arvioi, minkä takia tekijä näytti ihailevan sarjamurhaajia.
Joillekin nuorille miehille sarjamurhaajat ovat kuin esikuvia, sanoo skotlantilainen kriminologi, emeritusprofessori David Wilson.
Tämä näyttää pätevän myös Valkeakosken teinimurhaajan Tuomas Salmisen, 19, tapauksessa. Vastikään elinkautisen tuomion murhasta saaneen Salmisen Google-hakuhistoriasta paljastui monien sarjamurhaajien ja muiden rikollisten nimiä, kuten Ted Bundy, Jeffrey Dahmer, Petri Gerdt, Evita Kolmonen.
Salminen haki tietoa myös siitä, minkä ikäisinä sarjamurhaajat ovat aloittaneet tappamisen ja millaisia tyttöystäviä näillä oli. Wilson tutustui Salmisen hakuhistoriaan Ilta-Sanomien pyynnöstä.
Lue lisää: Oikeus huomioi hyytävän yksityiskohdan Valkeakosken murhaaja-raiskaajan surmavälineestä
– Minulle syntyy kuva, että Valkeakosken murhaaja halusi olla jotain muuta kuin todellisuudessa oli: viriili, voimakas, lain yläpuolella… Hän halusi tehdä jotain, jota hänen mielestään ”vähäisemmät” miehet eivät tekisi.
Wilson sanoo, että tämän takia hän on usein kritisoinut etenkin Hollywoodin viihdeteollisuutta, jossa sarjamurhaajista tehdään likitulkoon sankarihahmoja.
– Se on selvää. Ted Bundyn rooliin valitaan aina joku komea miesnäyttelijä.
Wilson, 67, on yksi maailman kuuluisimpia kriminologeja. Hän on kirjoittanut kirjan muun muassa Britannian sarjamurhien historiasta ja tutkinut sarjamurhatapauksia omassa sarjassaan David Wilson's Crime Files.
Hän tuntee myös suomalaista rikoshistoriaa, ja on aiemmin kommentoinut sarjakuristaja Michael Penttilän rikoksia.
Kuten Salminen, myös Penttilä sai seksuaalista mielihyvää uhriensa kuristamisesta. Tästä yhtymäkohdasta huolimatta Wilson ei näe juuri muuta yhteyttä tapausten välillä.
– Penttilän teoissa oli fetisistiä elementtejä. Kuristaessaan äitinsä hän piti nahkahansikkaita ja äitinsä huivia. Hän ei koskaan hakenut apua, ja ajan kuluessa fantasioista tuli hänen todellisuutensa, Wilson sanoo.
Salminen haki sarjamurhaajien ohella internetistä tietoa muun muassa lapsipornosta, thaihierojan raiskaamisesta ja siitä, kuinka löytää ”mummosta” seksiseuraa.
– Mieltymykset vaihtelevat pedofiliasta gerontofiliaan. Tämä kertoo minusta eritoten siitä, että hän etsi tilaisuuksia. Näitä hakuja yhdistää se, että lapset ja vanhukset ovat fyysisesti heikompia uhreja kuin hän.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Pedofiliassa seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu lapsiin, gerontofiliassa vanhuksiin.
Wilson pohtii, olisiko Salmisesta kehittynyt Penttilän tavoin sarjamurhaaja, jos tämä ei olisi jäänyt kiinni. Sarjamurhaajalla ei ole yhtä yksittäistä, tarkkaa määritelmää, mutta tavallisesti sillä tarkoitetaan henkilöä, joka on tehnyt vähintään useamman henkirikoksen ja tekojen välissä on niin sanottu ”jäähdyttelyaika”.
– Olisiko hän jatkanut tämän uhrin kuristamisen jälkeen? On se mahdollista. Kun tekee yhden murhan, on helpompi tehdä toinen.
Wilsonin huomion kiinnittää erityisesti se, että kuukausia ennen tekoaan Salminen kirjoitti Ylilauta-foorumille viestin, jossa kertoi fantasioivansa henkirikoksen tekemisestä.
”Tänään toteutan mun ensimmäisen tapon. Kiihottanu jo pitkään kuristaa nainen”, viestissä luki.
Wilsonia kiinnostaa sarjamurhaajissa se, mikä saa heidät ylittämään fantasian ja teon välisen sillan – mikä laukaisee itse teon? Salminen oli fantasioinut teosta Ylilauta-viestin ja Google-historian perusteella etukäteen. Lisäksi hän oli etsinyt internetistä väkivaltaista pornoa.
Wilson sanoo, että sanana ”laukaisija” synnyttää mielikuvan, että teko olisi seurausta jostakin äkillisestä tapahtumasta. Se ei kuitenkaan ole niin. Siirtyminen fantasiasta tekoihin on ollut Valkeakosken murhaajan tapauksessa pitkä tie.
– Hän on katsonut väkivaltaista pornoa, lapsipornoa, ja siinä samalla normalisoinut fantasiansa.
– Mutta vastatakseni paremmin siihen, mikä tekoon johti, minun pitäisi tuntea hänen taustansa paremmin: oliko hän neitsyt, oliko hän incel (vastentahtoisessa selibaatissa), oliko hänellä kykyä normaaleihin seksuaalisiin suhteisiin, oliko hänet poissuljettu yhteisöstä?
Ylilauta-viestit ja Google-hakuhistoria ovat kuitenkin Wilsonista hälyttäviä erityisesti yhdestä syystä.
– Tämä tapaus osoittaa, että suhde ”onlinen” ja ”offlinen” välillä on paljon syvempi kuin olemme kuvitelleet. Siis suhde sen välillä, kuinka ihmiset käyttäytyvät internetissä ja todellisessa maailmassa.
Wilson sanoo, että aiemmin on ajateltu, ettei niillä ole juurikaan ollut yhteyttä, ja että käytös internetissä on erilaista kuin tosimaailmassa.
– Tämä on suurin huolenaiheeni Valkeakosken tapauksessa. Mitä tapahtuu, kun tällaiset väkivaltaiset fantasiat valtavirtaistuvat verkossa ja siirtyvät todelliseen maailmaan?
