Ukrainan sota Venäjää vastaan on ollut häkellyttävä sekoitus vanhaa ja uutta, kirjoittaa majuri Kalle Tuominen Jalkaväen vuosikirjassa.
STT, Niilo Simojoki
Sota Ukrainassa tarjoaa oppia maavoimien, erityisesti jalkaväen, osalta myös suomalaisille. Uusimmassa Jalkaväen vuosikirjassa niitä käy konkreettisella tasolla läpi majuri Kalle Tuominen Maavoimien esikunnan koulutusosastolta.
Tuomisen mukaan lähtökohdat ovat kunnossa, koska Suomi on varautunut Venäjää vastaan käytävään sotaan jo kohta sata vuotta. Asevelvollisuuden tuottama laaja koulutettu reservi ja eri alojen turvallisuusviranomaisten yhteistyö ovat jotain, mistä Ukraina saattoi vain haaveilla Venäjän hyökätessä helmikuussa 2022.
– Koulutuksellisesti sotilaallisen maanpuolustusvalmiuden rakentaminen kesken sodan on liki yli-inhimillinen ponnistus, Tuominen kuvaa Ukrainan haastetta.
Sota on myös ollut häkellyttävä sekoitus vanhaa ja uutta. Tuomisen mukaan käytössä oleva kirjava sotakalusto on peräisin yli puolen vuosisadan pituiselta ajanjaksolta.
– Faktana voidaan kuitenkin todeta jalkaväen edelleen siirtävän etulinjaa, hän tiivistää.
Kolme sotilasta on jo maali
Ukrainan sota on erittäin hyvin dokumentoitu, ja tuoretta tietoa venäläisten toiminnasta taistelukentällä pitäisi Tuomisen mukaan hyödyntää koulutuksessa Suomessa.
– Keskeisiä kehitettäviä koulutuksellisia asioita ovat ainakin drone- ja lennokkiuhka (mukaan luettuna itsemurha-dronet), elektroninen suojautuminen, jatkuva ansauhka sekä venäläisten tapa tehdä valehyökkäyksiä, Tuominen kirjoittaa.
Myös koulutusta omaan drone-operointiin pitäisi lisätä.
Tuomisen mukaan taistelukenttä on Ukrainassa lennokkien takia käytännössä kokonaan läpinäkyvä. Tämän vuoksi joukkojen hajauttaminen ja maastouttaminen on tärkeää.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
– Yli kolmen sotilaan osastot muodostavat tällä hetkellä maalipisteen, joka voi olla peruste epäsuoran tulen tai itsemurhalennokin käytölle, Tuominen arvioi.
Samasta syystä Suomessa tulisi suhtautua kriittisesti lämmitettävien telttojen käyttämiseen majoituspaikkana taistelukentällä. Niissä voisi nukkua korkeitaan tukeutumisalueella, lähempänä etulinjaa pitäisi kyetä yöpymään yksitellen.
– Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi pienen laavukankaan ja bivy-pussin jakamista jokaiselle taistelijalle, Tuomien ehdottaa.
Bivy on vedenpitävä tai vettä hylkivä pussi, jossa voi nukkua makuupussin ja -alustan kanssa.
Venäläiset kaivautuvat, kun liike pysähtyy
Ammusten kulutus on osoittautunut Ukrainassa suureksi. Tuomisen mukaan ukrainalaiset pyrkivät kantamaan siksi taistelussa mukanaan jopa 12 rynnäkkökiväärin lipasta ja neljä käsikranaattia per taistelija, minkä lisäksi ryhmällä on niitä lisää repuissaan.
Suomessakin koulutettaville joukoille voisi Tuomisen mukaan jakaa vähintään kuusi lipasta, jotta niitä totuttaisiin kantamaan ja käyttämään. Taisteluvarustukseen pitäisi puolestaan saada tila vähintään kolmelle heitteelle, esimerkiksi sirpale- ja yhdelle savukranaateille.
Haavoittumisen varalle mukana olisi hyvä olla kaksi kiristyssidettä nykyisen yhden sijaan. Tuomisen mukaan ukrainalaiset pyrkivät pitämään mukanaan neljää sidettä, yhden jokaista raajaa varten.
Ukrainan sota on osoittanut linnoittamisen eli omien asemien suojaamisen tärkeyden. Se on Tuomisen mukaan ollut mukana suomalaisen jalkaväen ohjeissa aina, mutta taisteluhautojen rakentamista ja niissä taistelemista olisi syytä harjoitella lisää.
– Venäläiset kaivautuvat välittömästi, kun heidän liikkeensä pysähtyy, Tuominen kirjoittaa.
