Suomessa vieraillut Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ottaa muistiossaan kantaa romanien syrjintään Suomessa.
STT, Minja Viitanen
Romanien syrjintä on yleistä positiivisesta kehityksestä huolimatta, kertoo syksyllä Suomessa vieraillut Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty.
Suomalaiset romaniedustajat ja kansalaisjärjestöt kertoivat valtuutetulle, että romanien yleinen tilanne on viime vuosikymmenien aikana parantunut.
– Tästä huolimatta keskustelukumppanit korostivat, että syrjintätapaukset ovat yleisiä, eikä niitä usein edes tunnistettu sellaiseksi, ihmisoikeusvaltuutetun muistiossa todetaan.
Ihmisoikeusvaltuutetulle kerrottiin, että romanit kokevat syrjintää kaikilla elämän osa-alueilla.
Sukunimiä vaihdetaan syrjinnän välttämiseksi
Tyypillinen syrjinnän muoto on muun muassa romanien pääsyn estäminen palveluihin, kuten ravintoloihin tai kauppoihin. Lisäksi romaneille voidaan tarjota palveluja rajoitetuin tai erilaisin ehdoin kuin muille asiakkaille.
Muistiossa kerrotaan myös syrjinnästä asunto- ja työmarkkinoilla. Ihmisoikeusvaltuutetun tapaamat edustajat olivat kertoneet vuokranantajien esimerkiksi kieltäytyvän vuokraamasta asuntoja romaneille. Lisäksi valtuutetulle kerrottiin romanien haasteista työhaastatteluun tai -harjoitteluun pääsyssä.
O'Flahertyn mukaan tämä voi estää romaneja ilmaisemasta identiteettiään vapaasti ja turvallisesti.
– Valtuutettu kuuli kertomuksia romaneista, jotka vaihtavat sukunimiään tai välttävät käyttämästä perinteisiä vaatteitaan tietyissä yhteyksissä, pyrkiessään välttämään syrjintää, sekä tapauksista, joissa romanit kokevat häpeää identiteettinsä suhteen.
Vihapuhetta levitetään somessa
Hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta huolimatta toimijat kertoivat ihmisoikeusvaltuutetulle olevansa huolissaan romanivastaisuuden yleisyydestä ja suvaitsemattomuudesta.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
– He korostivat, että romanivastaisuus on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntaa ja sitä tulisi ymmärtää Suomessa laajemmassa rasismin ja suvaitsemattomuuden ilmapiirissä, muistiossa sanotaan.
O'Flahertyn mukaan huolenaiheissa korostui myös vihapuhe. Valtuutetulle kerrottiin, kuinka sosiaalista mediaa käytetään usein vihapuheen välittämiseen ja levittämiseen. Erityisesti vihapuheen kerrottiin kohdentuvan nuoriin romaneihin.
Viranomaisten torjuttava etnistä profilointia
Ihmisoikeusvaltuutetun muistiossa kerrotaan, että Suomen romanipoliittisen ohjelman (Rompo) toteuttamiseen ei ole varattu määrärahoja.
O'Flaherty suosittelee muun muassa, että viranomaiset varmistavat romanipoliittisen ohjelman tehokkaan toimeenpanon ja riittävän rahoituksen. Lisäksi valtuutettu suosittelee, että viranomaiset torjuvat etnistä profilointia sekä parantavat poliisin ja romanien välisiä suhteita.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihmisoikeusvaltuutetun muistio kuvastaa hyvin Suomen asemaa romaniasioiden hoidossa. Vastauksessaan ministeriö sanoo, että vaikka Rompon toteuttamiseen ei ole myönnetty valtion budjetista erillisiä varoja, rahoitus voidaan mahdollistaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kautta.
Sisäministeriö puolestaan on pahoillaan siitä, ettei valtuutettu tavannut vierailunsa aikana poliisin edustajia.
Ihmisoikeusvaltuutettu vieraili Suomessa viime vuoden syyskuussa. Hän tapasi vierailunsa aikana muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.), yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin, romaniasiain neuvottelukunnan edustajia sekä muita romaniedustajia.
