Asiantuntijoiden mukaan Iranin mahdollinen vastaisku voi tapahtua huthien kautta.
Ruohomäen mukaan vaarana on kostonkierre, mikäli Iran tekee iskuja Yhdysvaltojen intresseihin.STT, Anni Oikarinen, Anssi Rulamo
Yhdysvaltain Iran-iskuista seuraavia mahdollisia kehityskulkuja on monia. Sen, mihin suuntaan tilanne nyt etenee, määrittää Iran, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki STT:lle sunnuntaina.
Ruohomäen mukaan Iran voisi esimerkiksi tehdä iskuja Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin. Tässä Iran voisi hyödyntää naapurimaa Irakin maaperällä toimivia ja Iranin aseistamia shiia-militiaryhmiä.
Yhdysvaltalaisia tukikohtia on Persianlahdella esimerkiksi Qatarissa ja Saudi-Arabiassa. Maiden kannalta olisi erittäin huono kehityskulku, että ne tulisivat tahtomattaan vedetyksi sotaan, sanoo Ruohomäki.
Persianlahden arabimaat ovatkin ilmaisseet huolensa Yhdysvaltain iskuista ja niiden seurauksista.
Moni arabimaa on yrittänyt viime aikoina parantaa suhteitaan Iraniin, jotta Lähi-itään syntyisi vakaammat olosuhteet taloudelliselle kehitykselle, muistuttaa puolestaan Lähi-itään erikoistunut tutkija Anna Vidén Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista.
Vaarana syntyä kostonkierre
Niin Ruohomäki kuin Vidénkin arvioivat, että Iranin mahdollinen vastaisku voisi tapahtua myös Jemenin huthien kautta. Iran voi myös yrittää iskeä Yhdysvaltain sotilaisiin Irakissa, Persianlahden arabimaiden öljylaitoksiin ja Hormuzinsalmen öljykuljetuksiin.
Ruohomäen mukaan öljyn kulun estäminen Hormuzinsalmella hyödyttäisi myös esimerkiksi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Isku öljykuljetuksiin vaikuttaisi energian hintoihin, sillä Hormuzinsalmen läpi kulkee merkittävä määrä raakaöljystä Euroopan ja Aasian markkinoille. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen noustessa Putinilla olisi enemmän kassavirtaa sodankäyntiin Ukrainassa.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Ruohomäen mukaan vaarana on kostonkierre, mikäli Iran tekee iskuja Yhdysvaltojen intresseihin.
Ruohomäki näkee kuitenkin myös mahdollisen vaihtoehtoisen kehityskulun. Siinä Iranin johtajisto toteaisi, että amerikkalaisten kanssa on liian riskialtista lähteä eskaloimaan sotaa.
Vidén huomauttaa, että Iranin kyvyt vastata ovat murentuneet, kun Israel on heikentänyt Iranin tukemia aseellisia ryhmiä.
– Iran ei ole niin voimakas kuin se oli. Yksi asia, mikä saattaa tapahtua, on se, että Iranin hallinnosta tulee entistäkin sortavampi, sanoo Vidén.
Vidénin mukaan toimintaympäristö Lähi-idässä on muuttunut viime vuosina.
– Israel on ollut erittäin taitava iskemään ja eliminoimaan uhkia ja heikentämään esimerkiksi Hizbollahin ja huthien kykyä tehdä iskuja.
Täyttyikö Yhdysvaltojen ja Israelin tavoite?
Yksi kehityskulku, jolla olisi tuntuvia vaikutuksia myös Euroopassa, on mahdollinen Iranin pappisvallan luhistuminen. Se voisi Ruohomäen mukaan johtaa sisäiseen kaaokseen maassa, mikä puolestaan voisi johtaa esimerkiksi Eurooppaan kohdistuvaan väestöliikkeeseen.
Ruohomäki kuitenkin uskoo, että Yhdysvaltojen tavoitteena on nimenomaan Iranin ydinohjelman suistaminen raiteilta, ei pappisvallan luhistaminen.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on Ruohomäen mukaan rakentanut uransa siihen, että Iran muodostaa eksistentiaalisen uhan Israelille ydinohjelmansa myötä.
Ruohomäki arvioi, että yhdysvaltalaisten iskujen tuloksena Netanjahu voisi julistaa tavoitteen saavutetuksi, jolloin konfliktia voisi Israelin ja Iranin osalta alkaa de-eskaloida.
– Siis jos tavoitteena oli, että tämä ydinohjelma saadaan pysäytettyä.
