Lintujen määrän väheneminen on näkyvä indikaattori siitä, miten Suomen luonnolla menee, toteaa asiantuntija.
STT, Anni Oikarinen
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Alkukesän pesimälintulaskentojen mukaan esimerkiksi varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka.
Lintujen määrän väheneminen on näkyvä indikaattori siitä, miten Suomen luonnolla menee, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle STT:lle.
– Se, että meillä on enemmän väheneviä lintuja kuin runsastuvia lintuja, kertoo siitä muutoksesta, mikä meillä suomalaisessa luonnossa on meneillään, Helle sanoo.
Lintujen määrän väheneminen voi liittyä esimerkiksi maankäytön muutoksiin, esimerkiksi maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.
– Kun maatalousluonto muuttuu, siirrytään jatkuvasti isompiin tiloihin ja ojat menevät piiloon salaojiin, siellä ei ole enää sellaista pienipiirteistä maatalousympäristöä, josta linnut tykkäävät, Helle toteaa.
Koko maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Alkukesän laskentojen mukaan niiden määrä pysyy nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Ennen Suomen yleisimpänä lintulajinakin tunnetun pajulinnun pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, mikä tarkoittaa noin kolmea miljoonaa pesivää paria.
Pajulinnun kohdalla epäillään, että kannanmuutokset johtuvat muuttomatkan sekä talvehtimisalueiden elinympäristön ja ilmaston muutoksista.
– Etelä-Euroopan kuivuminen on sellainen asia, mistä meidän lintujen kohdalla tulee olla huolissaan. Esimerkiksi pikkulintujen, joiden on aiemmin täytynyt ylittää Sahara muuttomatkallaan, pitää ylittää nyt myös eteläisen Euroopan kuivuus. Siinä on nyt tavallaan kaksi autiomaata ylitettävänä. Ei se ainakaan helpota esimerkiksi pajulinnun matkantekoa, Helle sanoo.
Pohjoisen lajeista tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin myös hyvin vähän, mikä kertoo kehnosta ravintotilanteesta Ylä-Lapissa. Monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen, kuten sinirinnan, taantuminen näyttää laskentatulosten perusteella jatkuvan.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Helteen mukaan ihmisen toiminnalla olisi mahdollista korjata lintukantojen vähenemistä.
– Ennallistaminen on avainsana nyt ja tulevaisuudessa. Meillä oikeastaan kaikki elinympäristöt köyhtyvät, ja siellä on ennallistamistyötä tehtävänä. Se on sellainen, mihin voisi eniten Suomen tasolla kiinnittää huomiota.
Myös ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi paljon tehtävissä, Helle muistuttaa.
Laskentojen mukaan eteläisiä lintulajeja esiintyi puolestaan runsaasti. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.
Eteläiset lajit eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, jolloin ne menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta.
– Ilmastonmuutoksella on kahtalainen merkitys. Toisaalta meillä on runsastuvia eteläisiä lajeja. Sitten on koko joukko pohjoisia lajeja, jotka vaativat kylmempää ilmastoa ja jotka joutuvat koville, kun ilmasto muuttuu lämpimämpään suuntaan, Helle sanoo.
Leuto talvi oli eduksi joillekin Suomessa ja lähialueilla talvehtiville lajeille. Laskennoissa havaittiinkin selvästi viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.
Lintujen pesintöjen onnistuminen kuluvana kesänä selviää myöhemmin. Tähän vaikuttavat erityisesti kesän sääolosuhteet. Kylmä ja sateinen sää on yleensä linnuille haitaksi. Toisaalta myös pitkittynyt helle ja kuivuus voivat koetella joitakin lajeja.
Tiedot lintukantojen muutoksista perustuvat lintuharrastajien alkukesällä toteuttamiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin. Tänä vuonna laskentoihin osallistui toista sataa lintuharrastajaa yli 300 kohteessa. Laskentoja koordinoivat Luomus ja BirdLife Suomi.
Linjalaskentoja on tehty vuodesta 1975 ja pistelaskentoja vuodesta 1984 lähtien. Laskentojen toistaminen vuodesta toiseen paljastaa muutokset lintukannoissa.
