Lupiinista on monenlaista haittaa suomalaiselle luonnolle.
Kaisa Ylhäinen
Väylävirasto myöntää, että lupiinia on vuosikymmeniä sitten istutettu teiden varsille myös tahallaan.
Teiden varsilla rehevänä kasvava lupiini on nykyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, sillä se on monille lajeille myrkyllinen ja vie elintilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta.
– Lupiinia on vuosikymmeniä sitten istutettu pienimuotoisesti teiden varsille tie- ja vesirakennuslaitoksen/tielaitoksen ja tiepiirien toimesta, Väylävirastolta kerrotaan viestitse.
Lupiinien runsaus teidenvarsilla on saanut aikaan sitkeitä huhuja, joita on aiemmin julkisuudessa myös kiistetty. Esimerkiksi vuonna 2017 silloin asiasta vastanneen Liikenneviraston edustaja kiisti huhut jyrkästi Ilta-Sanomien jutussa.
– Lupiinia ei ole koskaan tienpitäjän, ei nykyisen eikä edeltäjävirastojen toimesta, kylvetty tai istutettu tieympäristöön, Liikennevirastosta sanottiin tuolloin.
Nyt Väylävirastolta todetaan, että aiemmin Ilta-Sanomille annettu tieto on osoittautunut virheelliseksi. Virastolta arvioidaan, että todennäköisesti väärä tieto perustuu siihen, että yleisesti tienvierustoilla käytetyissä siemensekoituksissa ei ole ollut lupiinia ainakaan vuoden 1991 jälkeen.
Väylävirastolla ei ole tietoa, että lupiinia olisi istutettu laajalti. Sitä on käytetty ainakin kokeiluluonteisesti.
– Kaikista teiden varsien kylvöistä ei ole dokumentoitua tietoa, Väylävirastolta kerrotaan.
– Monivuotiset komealupiini ja alaskanlupiini luokiteltiin haitallisiksi vieraslajeiksi vasta vuonna 2019, Väylävirasto toteaa myös.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Fakta
Lupiinit
-
Komealupiini on haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka kuuluu hernekasveihin. Se on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi 1800-luvun alussa.
-
Suomessa ensimmäinen havainto lupiinista puutarhan ulkopuolella on 1800-luvun lopulta.
-
Lupiini leviää erittäin voimakkaasti ja sen hävittäminen on vaikeaa.
-
Komealupiini ei kelpaa esimerkiksi perhosten ravinnoksi ja sen on huomattu vähentävän myös muiden hyönteisten määrää. Se vie tilaa luontaisesti Suomessa kasvavilta kasveilta.
-
Komealupiinia muistuttava pienempi alaskanlupiini on myös haitallinen vieraslaji. Se on komealupiinia harvinaisempi, ja siitä tehtiin ensimmäiset niin sanotut karkulaishavainnot vasta vuonna 1986.
-
Komea- ja alaskanlupiinia ei saa kasvattaa, myydä tai päästää ympäristöön.
Lähde: Vieraslajit.fi, Martat
Lupiini leviää erittäin tehokkaasti ja sitä on ollut Suomessa 1800-luvulta lähtien. Erityisesti avoimet paikat, kuten teiden varret, ovat sille ihanteellisia kasvupaikkoja.
Väylävirastolta kerrotaan, että nykyään haitallisiksi tiedettyjä vieraskasvilajeja ei käytetä teiden varsilla.
– Pyrimme niitoilla vähentämään vieraslajien runsautta, virastolta kerrotaan.
– Olemme pilotoineet myös erilaisia vieraslajien torjunnan menetelmiä. Valitettavasti resurssien vähäisyyden vuoksi menetelmien käyttöönotto etenee hitaasti.
