Tutkijat eivät osaa vielä sanoa, mistä Alzheimerin taudin nousu johtuu.
Lue tiivistelmä Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Alzheimerin tauti yleistyy työikäisten keskuudessa Suomessa.
Asiaa tutkittiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa 12 vuoden ajan vuosina 2010–2021.
Alzheimerin taudin ilmaantuvuus näyttää nousevan, kun taas muiden muistisairauksien määrät pysyvät vakiona.
Tutkimusryhmä ei osaa vielä sanoa, mistä Alzheimerin taudin nousu johtuu.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Alzheimerin tauti yleistyy työikäisten eli 30–64-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.
Asiaa on tutkittu Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa tasaisesti 12 vuoden seurantajaksolla vuosina 2010–2021.
Tulokset kerättiin Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueella, joilla 12 500 potilasta oli hakeutunut alueiden yliopistollisten sairaaloiden muistiklinikoille.
Tutkijat kävivät tarkasti läpi kaikki näille kahdelle yliopistosairaaloiden muistiklinikoille hakeutuneet henkilöt, jotta joukosta voitiin poistaa virheelliset epäilyt.
Tutkimustulosten mukaan 12 500 potilaasta 794:llä oli varhain alkava muistisairaus. Dementiatapauksista noin 48 prosenttia oli Alzheimerin tautia.
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 65-vuotiailla tauti on vielä harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla.
Tutkimuksen tekijät eivät osaa vielä selittää, mistä Alzheimerin taudin nousu johtuu.
– Meille lankeaa tässä eettinenkin velvoite perata niitä syitä, miksi näin tapahtuu. Toivotaan, että maailmallakin tehtäisiin samanlaisia koeasetelmia, jotta nähtäisiin onko tämä jokin yleinen trendi vai onko Suomessa jotain tälle altistavia riskitekijöitä, tutkimushanketta johtava apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Soljen mukaan tilastoharha tai jokin muu sattuma on mahdollista, mutta melko epätodennäköistä.
– Tämä aineisto on aika valtava, meidän käsittääksemme tämä on maailman suurin aineisto. Ihan pelkästään se, että siinä olisi sattunut muuta hassu vuosi joukkoon, niin ei ehkä ihan 12 vuotta putkeen sellaisia vuosia tapahdu. Ehkä siellä jokin systemaattisempi syy voisi olla taustalla, Solje pohtii.
Soljen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla tehdyn tutkimuksen otannan pitäisi olla melko kattava, sillä alueilla lähes kaikki muistisairaiden diagnoosit tehdään yliopistollisissa sairaaloissa.
Soljen mukaan kahdelta eri alueelta saatujen tutkimustulosten pitäisi myös pääosin heijastella koko Suomen tilannetta.
Solje nostaa tutkimustuloksista esiin kolme erityistä asiaa.
Ensinnäkin tutkimuksen perusteella todettiin, että Suomessa on huomattavasti pienempi määrä muistisairaita työikäisiä ihmisiä kuin mitä aikaisemmin on arvioitu.
– Koko Suomen väestöstä alle 65-vuotiaista noin 2 700 henkilöllä olisi muistisairaus, vaikka aikaisemmin on puhuttu 7 000–10 000 henkilöstä, Solje kertoo.
Kun riittävän huolella perataan ja aineisto on riittävän iso, määrä näyttäisi olevan Soljen mukaan pienempi.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Toisekseen huolellisesta läpikäynnistä huolimatta sairauksien määrä Suomessa näyttää kuitenkin olevan enemmän kuin muualla maailmalla on aikaisemmin arvioitu.
Kolmanneksi Solje nostaa esiin hieman odottamattoman löydön.
– Muiden muistisairauksien määrä, esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumien ja Lewyn kappaleen taudin määrät vaikuttavat pysyvän tässä 12 vuoden aikana aika vakiona, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus näyttää jostain syystä nousevan.
Soljen mukaan tätä ei voi selittää sillä, että ihmiset hakeutuvat herkemmin tutkimuksiin.
– Silloin voisi olettaa, että kaikkien muistisairauksien määrä nousisi tällä jaksolla, mutta ainoastaan tämä nähdään Alzheimerin taudin osalta.
Tällä hetkellä tutkimusryhmä analysoi sitä, näkyykö muilla sairauksilla tai tapahtumilla, kuten päävammoilla tai päihteiden käytöllä, yhteys muistisairauteen sairastumiseen.
– Perimä ei voi sitä selittää, koska ihmisen evoluutiossa ei näy 12 vuodessa yhtään mitään, kun kuitenkin näissä tuloksissa nähdään Alzheimerin osalta 12 vuodessa aika paljon muutoksia.
Soljen mukaan tavoitteena on saada tulokset valmiiksi loppuvuoden aikana. Alustavaa arviota on jo.
– Yleisesti tiedetään, että muistisairauksissa esimerkiksi verenpaine ja tupakointi nousevat esiin. Voi olla, että kaikista tavallisimmat ikääntyneiden muistisairauksiin liittyvät tekijät eivät ehkä tässä työikäisten joukossa samalla tavalla nouse selittävinä tekijöinä esiin.
Moni saattaa pohtia, onko nykyaikaisella tietotyöllä ja muistisairauksien lisääntymisellä yhteys toisiinsa. Soljen mukaan asia on selvittämisen arvoinen, mutta samalla hän pohtii myös ihmisen elämän haastavuutta ja kuormittavuutta vuosikymmeniä sitten.
Aikaisemmin ihmisten elämää ovat kuormittaneet esimerkiksi suuret perheet, raskas kotielämä ja arjesta selviytyminen ilman nykyaikaisia sähköisiä apuvälineitä.
– Maailmassa on ennenkin ollut hyvin haastavia ja stressaavia sekä ihmistä monimutkaisesti kuormittavia tilanteita. Tietyntyyppinen aivojen kognitiivinen stressi ei tavallaan ole uutta, vaikka se onkin muuttanut muotoaan, Solje toteaa.
Tutkimustulosten analyysi saattaa tuoda tähänkin vastauksia.
– Pystytään katsomaan minkälaisia koulutuksia ja työuria ihmisillä on, ja liittyvätkö ne näihin sairauksiin.
Yllättävistä tutkimustuloksista huolimatta Solje näkee muistisairauksien osalta tulevaisuuden valoisana.
– Meillä on tulossa uusia diagnostisia työkaluja käyttöön, eli toivotaan, että tänä tai ensi vuonna meillä olisi käytössä verikoe, mikä auttaisi Alzheimerin taudin hyvin tarkassa diagnostiikassa aika varhaisessakin vaiheessa.
Soljen mukaan kaiken tulevaisuuden hoidon, lääkkeettömän tai lääkkeellisen, edellytyksenä on, että oikea diagnoosi saadaan oikealla hetkellä.
– Se mahdollistaa sekä lääkkeiden kehityksen sekä nykyisellä hoidolla paljon parempaa hoitoa ja hoitojen kehittämistä.
Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
