20-vuotias mies tilasi netistä ainetta ja kuoli – vaarallinen ilmiö herättää huolta

– Jos rupeaa etsimään tällaista materiaalia, niin silloin sitä myös löytää paljon, asiantuntija arvioi.

Meri SuominenLue tiivistelmäTiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Sosiaalisen median itsetuhoiset yhteisöt herättävät huolta, mutta niiden haitoista on vielä vain vähän tutkittua tietoa.

Ilta-Sanomien selvitys paljastaa, että kansainvälisellä itsemurhiin kannustavalla verkkofoorumilla on käyttäjiä myös Suomessa.

Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo, että sosiaalisen median algoritmit löytävät tehokkaasti haitallista sisältöä, jos sitä alkaa etsiä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan sosiaalisen median roolia itsemurhissa ei ole Suomessa vielä tutkittu, vaikka se on noussut huolenaiheeksi.

Näytä lisää

Sosiaalisen median itsetuhoiset yhteisöt ja sisällöt herättävät huolta, mutta niiden haitoista on asiantuntijoiden mukaan vielä vain vähän tutkittua tietoa.

Ilta-Sanomien selvitys paljastaa, että kansainvälisesti lukuisiin kuolemantapauksiin yhdistetyllä verkkofoorumilla on käyttäjiä myös Suomessa. Foorumilla käyttäjät rohkaisevat toisiaan itsemurha-aikeiden toteuttamiseen ja jakavat jopa käytännön ohjeita sen tekemiseen.

Foorumilla puhutaan paljon tietystä myrkyllisestä aineesta, jolla toteutettuja itsemurhia on havaittu myös Suomessa. Yksi kuolleista on 20-vuotias mies, joka kirjoitti foorumilla aktiivisesti.

Lue lisää: Suomessa paljastui kaksi ”itsemurharypästä”, joita yhdistää tietty myrkky – 20-vuotiaana kuolleen miehen äiti järkyttyi poikansa viimeisistä viesteistä

Huoli itsetuhoisuutta ja esimerkiksi syömishäiriöitä ihannoivasta sisällöstä on herännyt myös muualla sosiaalisessa mediassa.

Ilmiö on yleisellä tasolla tuttu Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikölle, psykoterapeutti Marena Kukkoselle.

– Sovellusten algoritmithan ovat nykyään kauhean aggressiivisia ja tehokkaita. Jos rupeaa etsimään tällaista materiaalia, niin silloin sitä myös löytää paljon, hän sanoo.

– Algoritmit oppivat äkkiä, mikä käyttäjää kiinnostaa, ja mikä saa hänet pysymään sovelluksen parissa.

Tiedon ja tuen etsiminen sosiaalisesta mediasta on nuorille hyvin tavallista, mutta siihen liittyy riskejä, Kukkonen sanoo.

– Nuorilla saattaa helpommin mennä sekaisin, mikä on hyvää vertaistukea ja mikä on haitallista.

– Yhteisen kärsimyksen kautta voidaan kokea, että joku ymmärtää, hyväksyy ja on samalla puolella. Varsinkin, jos on yksinäinen eikä ole löytänyt muita kanavia, joissa asioita voisi käsitellä turvallisesti.

Myös kuva siitä, kuinka yleistä itsetuhoinen käytös on, voi Kukkosen mukaan hämärtyä, jos haitallista sisältöä tulee omaan syötteeseen jatkuvasti.

– Voi syntyä ajatus, että kaikki muutkin voivat huonosti, ja että tämä on normaali tapa käsitellä asioita.

Tausta

Itsetuhoiset sisällöt rehottavat somessa

Viime vuosina erityisesti videosovellus Tiktokia on syytetty siitä, että sen algoritmi tarjoilee itsetuhoista käytöstä ja syömishäiriöitä ihannoivaa sisältöä lapsille ja nuorille.

Esimerkiksi Ylen MOT tutki ilmiötä tekaistun testikäyttäjän avulla ja havaitsi, että 13-vuotias lapsikin putoaa nopeasti Tiktokin synkkään kaninkoloon.

Sosiaalisen median ohella on myös olemassa itsetuhoisiin aiheisiin keskittyviä verkkoyhteisöjä.

Keskusrikospoliisi on esimerkiksi varoittanut maailmanlaajuisesta The Com -verkostosta, jossa jo valmiiksi haavoittuvassa mielentilassa olevia lapsia ja nuoria on houkuteltu ja pakotettu itsetuhoisiin tekoihin.

IS:n selvityksen perusteella kansainvälinen itsemurha-aiheinen foorumi on houkutellut myös suomalaisia käyttäjiä. Yksi heistä teki itsemurhan vuonna 2023 sen jälkeen, kun oli saanut sivustolla rohkaisua tekoonsa.

Ulkomailla on raportoitu myös tapauksista, joissa tekoälylle uskoutuneet ihmiset ovat päätyneet itsemurhaan.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomessa kuoli itsemurhaan 761 ihmistä. Määrä on THL:n Timo Partosen mukaan pysynyt alle 800:ssa vuoden 2018 jälkeen.

Eniten itsemurhia tekivät 30–39-vuotiaat ja 60–64-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden itsemurhia oli 97, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Alaikäisten itsemurhat ovat Partosen mukaan yhä hyvin harvinaisia, mutta tilanne näyttäisi parin edeltäneen vuoden aikana jälleen huonontuneen.

Click here to preview your posts with PRO themes ››

Voivatko sosiaalisen median itsetuhoisuutta ihannoivat sisällöt jopa johtaa itsemurhien määrän kasvuun?

– Aikaisemmin kun on puhuttu itsetuhoisuuteen liittyvistä copycat-ilmiöistä ja epidemioista, ne ovat olleet helpommin hahmotettavissa. Ne ovat ilmenneet esimerkiksi samassa koululuokassa tai harrastuspiirissä, mutta nyt ne ovat hajallaan nettiyhteisöissä, Kukkonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan sosiaalisen median roolia copycat-ilmiössä ei ole Suomessa tutkittu, vaikka se on noussut täälläkin huolenaiheeksi.

Viime vuonna Partonen oli mukana analysoimassa kaikkia vuonna 2023 tehtyjä alle 25-vuotiaiden itsemurhia. Lääkärilehdessä julkaistun raportin mukaan nuorilla miehillä taustatekijöissä korostui päihteidenkäyttö, naisilla masennus.

Raportissa nostetaan esille, että sosiaalisen median vaikutusta nuorten itsemurhiin pitäisi pyrkiä selvittämään.

– Se on ilman muuta tutkimisen arvoinen asia, Partonen sanoo.

Hieman yllättävänä Partonen piti sitä, että kiusaamista löytyi vain muutamassa itsemurha­tapauksessa.

– Julkisuudessa yksittäinen asia, kuten kiusaaminen, voi korostua syynä sille, että joku tappaa toisen tai itsensä. Se on hyvin yksinkertaistettu selitys eikä kerro, mitä muuta ihmiselle on tapahtunut sen lisäksi, hän muistuttaa.

Itsemurhien ehkäisemisessä yksi keino on oppia tunnistamaan itsetuhoinen käytös. Se ilmenee Marena Kukkosen mukaan usein eri tavoin. Osasta itsemurhaa hautovista ei välttämättä huomaa ulospäin mitään, mutta usein jotain merkkejä on.

– Yleensä tunnemme aika hyvin omat läheisemme ja huomaamme heidän käytöksestään, että jotakin on meneillään, hän sanoo.

– Aina, kun on huolta, pitäisi uskaltaa kysyä. Muuten emme voi kuin arvailla ja se voi mennä pahasti metsään.

Itsetuhoinen ihminen ei välttämättä itse uskalla ottaa asiaa puheeksi, koska ei ole varma toisen reaktiosta. Sama pelko voi vaivata myös huolestunutta läheistä, mutta vaikeneminen on vaihtoehdoista huonoin.

– Vaarallisinta on jäädä yksin pyörittelemään asioita päässään. Silloin päätyy helposti kehäajatteluun eikä ajatuksista pääse turvallisesti irti, Kukkonen sanoo.

– Silloin saattaa herkemmin myös lähteä etsimään somesta tietoa ja pudota kaninkoloon, josta voi olla vaikea päästä pois.

Älä jää yksin – apua on saatavilla

Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, muista että apua on saatavilla. Apua ja tukea voi hakea esimerkiksi seuraavista paikoista:

• Hätätilanteessa soita välittömästi hätänumeroon 112.

• Voit myös suoraan soittaa oman paikkakuntasi terveyskeskukseen tai hakeutua terveyskeskus­päivystykseen.

• Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Puhelin päivystää suomeksi vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Lisäksi kriisipuhelimessa päivystetään tiettyinä aikoina myös ruotsiksi (puh. 09 2525 0112), arabiaksi (puh. 09 2525 0113) ja englanniksi (puh. 09 2525 0113).

• Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa apua ja tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. Toimipisteet ovat Helsingissä ja Kuopiossa. Lisätietoja löydät täältä.

• Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskukseen voit ottaa yhteyttä, jos sinä tai läheisesi tarvitsette tukea ja apua. Vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä varaamalla ajan suoraan kriisikeskuksesta. Lisätietoja löydät täältä.

• Tukinetistä löytyy apua ja tukea tarjoavia palveluita. Tukinetin teemojen kautta voit tutustua sinua koskettaviin aiheisiin, osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, osallistua ryhmäkeskusteluihin ja saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Löydät Tukinetin täältä.

• Sekasin-chat palvelee nuoria (12–29-vuotiaita). Chatissä voit keskustella mieltä askarruttavasta kysymyksistä ja aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9–24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15–24. Sekasin-chattiin pääset täältä.

• Alueelliset sosiaali- ja kriisipäivystykset tarjoavat neuvontaa ja apua järkyttävissä elämäntilanteissa. Yhteystiedot löytyvät usein kunnan tai alueen hyvinvointialueen verkkosivuilta.