Venäjällä näyttäisi olevan meneillään laaja Suomen vastainen kampanja. Asiantuntija näkee itänaapurin suhtautumisessa maahamme yhden ”klassisen” muutoksen.
Pasi Lapinkangas, Noora Knapp
Ajatushautomo Institute of the Study of War (ISW) kertoo, että Venäjän hallinnossa on meneillään koordinoitu tiedotuskampanja, joka kohdistuu Suomeen. Kampanjassa uhkaillaan Suomea eri tavoin ja sanankääntein.
Uusimpia osoituksia siitä ovat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin esittämät väitteet siitä, miten Suomen hallituksen ”puolueettomuuskuori on revitty pois” ja revansismi, kostopolitiikka ”kirjaimellisesti noussut”.
Myös Venäjän luonnonsuojelun, ekologian ja kuljetusten erityisedustaja Sergei Ivanov totesi vastikään, että Venäjän ja Suomen suhteita ”ei käytännössä ole” eivätkä välit parane lähitulevaisuudessa, koska Suomi on Naton jäsen ja ”vaatii aktiivisesti itärajansa vahvistamista”.
Laajan Suomen vastaisen propagandakampanjan nousu on ollut nähtävillä tätä ennenkin.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro piti syyskuussa Ilta-Sanomien haastattelussa mahdollisena, että Venäjä on koostanut tai koostaa eri toimijoista koostuvan ”Suomi-tiimin”, joka pohtii, miten Suomen suhteen tulisi toimia.
– Sellaisia merkkejä on ilmassa ja olisi täysin loogista, että jonkinlainen Suomeen perehtyvä ja Suomi-asiantuntemusta omaava tiimi olisi muodostettu tai muodosteilla. Suomen asema joka tapauksessa on muuttunut Venäjällä harmittomasta maasta vastakkaisen sotilasliiton jäseneksi, Kangaspuro summasi IS:lle.
Lue lisää: Tällainen on Kremlin Suomi-strategia – yhteistä historiaa hyödynnetään nyt häijyllä tavalla
Suomen vastaisessa propagandassa ei ole itsessään mitään uutta ja ihmeellistä. Venäjä on rummuttanut sitä maatamme kohtaan jo vuosikausia.
Viimeaikaisia esimerkkejä siitä ovat olleet muun muassa venäläinen Roslyi-televisiosarja, jossa maalataan propagandistista kuvaa Suomesta ja talvisodasta.
Sen lisäksi itänaapurin propagandakoneiston jauhamaksi on joutunut näkyvää roolia Ukrainan rauhanneuvotteluissa saanut presidentti Alexander Stubb lausuntoineen.
Lue lisää: Venäjällä leviää outoa propagandaa Suomesta
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikaisen mukaan Venäjän lausunnoista näkyvämpiä tekee nyt se, että ne tulevat korkeassa asemassa olevien viranomaisten ja poliitikkojen suusta.
Vaikuttamisyritysten sävy on myös muuttunut vakavammaksi verrattuna vaikkapa ennen Suomen Nato-jäsenyyttä kuultuun Kremlin sanomaan, Lavikainen jatkaa.
– Sen jälkeen Venäjältä on lähetetty viestiä suomalaisten sotarikoksista toisessa maailmansodassa ja ryhdytty käyttämään narratiivia suomalaisista fasisteina.
Venäjän tavassa käsitellä maatamme on nähtävissä tällä hetkellä toinenkin muutos. Kun aiemmin itänaapurimme puhui ”epäystävällisistä valtioista”, ulkoministeri Lavrov on hiljattain linjannut maan siirtyvän käyttämään termiä ”epäystävälliset hallitukset”.
Se näkyy tutkijan mukaan myös Venäjän nyt meneillään olevassa propagandakampanjassa.
– Siellä painotetaan kiilan lyömistä Suomen hallituksen ja viranomaisten sekä kansalaisten väliin.
– Ääneen lausumattomana ajatuksena – koska Venäjä ei sano koskaan suoraan, mitä se haluaa – tässä on se, että jos Suomeen tulisi Venäjän tahdonmukaista politiikkaa, voisi se kenties luopua tästä. Ajatusta voimistetaan pitämään yllä uhan tuntua, Lavikainen jatkaa.
Suomen hallinnon mustamaalaaminen kuuluu vahvasti myös Venäjän tuoreissa ulostuloissa.
Lavrovin lisäksi maamme hallitus on joutunut Sergei Ivanovin silmätikuksi. Hän väitti syyskuussa suomalaisten olevan tyytymätön maansa hallitukseen ja että venäläisten turistien puute olisi johtanut väestön vähenemiseen ja talouden heikkenemiseen Kaakkois-Suomen alueella.
Tutkijan mukaan kyseessä on ”hyvin klassinen viestinnän tapa Venäjälle”, josta löytyy yhtymäkohta myös Ukrainasta.
– Jopa Vladimir Putin on jo vuosia kohdistanut propagandaa Ukrainaan, jossa hän korostaa, että ongelma on maan hallinto eivätkä ukrainalaiset.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
– Informaatiokampanjan tarkoituksena on synnyttää valheellinen käsitys siitä, että jos Venäjä saa luotua Ukrainaan nukkehallinnon, niin silloin kansalaisillakaan ei olisi mitään hätää, jos he vain hyväksyisivät Venäjän ylivallan. Tosiasiassa miehitetyillä alueilla sorto jatkuu, tutkija jatkaa.
Valtion sisäisen sekasorron lisäksi Venäjän taktiikkana on pyrkiä rikkomaan Suomen liittolaissuhteita luomalla maastamme muista erottuvaa leimaa.
– Silmiinpistävää on, ettei mitään yhtä näin voimakasta ole kohdistettu esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan, jotka sattumoisin ovat läheisimpiä liittolaisiamme Pohjois-Euroopan tai Suomen maa-alueiden puolustuksessa, Lavikainen vertaa.
Miten hyvin tutkija katsoo Venäjän onnistuneen propagandapyrkimyksissään Suomea vastaan?
– Ei hyvin tähän mennessä. Ukrainan tukemisella ja Nato-jäsenyydellä on selvästi vahva kannatus suomalaisten keskuudessa.
– Mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö Venäjä yrittäisi. Sen tavoitteet ovat hyvin pitkäikäisiä.
Lavikainen huomauttaa, että Venäjä on onnistunut muokkaamaan vuosikymmeniä jatkuneella propagandallaan oman maansa kansalaisten todellisuuskäsityksen hyvin toisenlaiseksi.
– Siksi Venäjällä saattaa olla kuvitelma, että myös Suomen informaatiotila olisi mahdollista saada jotenkin muuttumaan pitkällä aikavälillä. Mutta sen onnistumisesta ei ole merkkejä. Me suomalaiset näemme joka päivä, mikä todellisuus Ukrainassa on.
Vaikkei Suomi ole suinkaan ainoa valtio, johon Venäjä yrittää vaikuttaa eri tavoin, Lavikaisen mukaan maamme on sille silti ”kiinnostava maa isossa pelissä”.
– Ja Venäjä ajattelee tietenkin aina isoa peliä Suomessa. Sen tavoitteissa Suomessa ei ole kyse itse Suomesta, vaan Venäjän pyrkimyksistä saavuttaa voimakkaampi asema koko Euroopassa.
Venäjän maailmanpoliittisella pelilaudalla Suomi on strategisesti tärkeällä alueella, Lavikainen muistuttaa.
– Suomi on myös Natolle tärkeä valtio, ja olemme myös sotilaallisesti voimakas verrattuna moneen muuhun Euroopan valtioon. Tämän kaiken lisäksi Suomi on ulkopoliittisesti erittäin näkyvä tällä hetkellä, tutkija summaa.
Ajatushautomo ISW arvioi Venäjän käyttävän nyt Naton uhkaamisen pelikirjassaan samoja keinoja, joita se aiemmin hyödynsi perustellessaan laajaa sotilaallista hyökkäystään Ukrainaan helmikuussa 2022.
Asiantuntijoiden mukaan Suomella ei ole tästä huolimatta samankaltaista huolta asiassa kuin Ukrainalla.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro totesi aiemmin syyskuussa IS:lle Ukrainan olevan Venäjälle erityistapaus muiden maiden rinnalla. Sen vuoksi hän ei näe, että Venäjä soveltaisi Ukraina-strategiaansa sellaisenaan Suomea tai muita Nato-maita vastaan.
– Joka maan vaikuttamisessa on samoja piirteitä silloin kun puhutaan informaatiovaikuttamisesta. On helppo löytää samantyyppisiä piirteitä Venäjän politiikasta eri maihin.
Kangaspuron mukaan Venäjän propagandan keinovalikoimasta on nähtävissä helposti, miten se käyttää samoja menetelmiä eri maita kohtaan. Niitä ovat muun muassa uhkakuvien ja epävarmuuden tuottaminen sekä pyrkimys vaikuttaa eri yleisöihin.
– Nämä ovat hyvin universaaleja piirteitä, Kangaspuro lausui IS:lle.
Jyri Lavikainen ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari totesivat jo keväällä 2022, miten monet keskeiset piirteet Venäjän Ukraina-toimissa ovat Suomelle entuudestaan tuttuja.
– Suomen turvallisuusympäristön merkittävää muutosta kuvattiin jo vuoden 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa todettiin, ettei edes sotilaallisen voimankäytön riskiä Venäjän suunnalta voida sulkea pois. Tätä todennäköisempinä Venäjän vaikutuskeinoina nähtiin kuitenkin ei-sotilaalliset harmaan alueen painostuskeinot, Lavikainen ja Saari arvioivat tuolloin.
