Syyttäjät vaativat Niko Ranta-aholle ja hänen rikoskumppanilleen täysin poikkeuksellista rangaistusta.
Erikoisraportissa käydään läpi Katiska-jutun käänteet.Kia Kilpeläinen
Korkein oikeus on hylännyt syyttäjien vaatimuksen Niko Ranta-aholle vaaditusta poikkeuksellisesta rangaistuksesta.
Oikeus ei siis korottanut Ranta-ahon rangaistusta. Se katsoi, että kun Ranta-aholle on jo tuomittu 11 vuotta Katiska 1 -jutussa, Katiska 2 -jutun rangaistus ei voi olla enempää kuin 2 vuotta vankeutta.
IS:n tietojen mukaan Ranta-ahon on näin ollen mahdollista päästä koevapauteen jo ensi keväänä, jos edellytykset täyttyvät. Sitä ennen Ranta-aholla voi olla mahdollisuus päästä avovankilaan. Nyt hän istuu Kylmäkosken vankilassa.
– Ranta-aho on päätöksestä huojentunut, sanoo asianajaja Hannu Kaitaluoma.
Korkein oikeus (KKO) myönsi keväällä 2024 syyttäjälle valitusluvan Katiska-huumejutun rangaistuksia koskevassa asiassa.
Syyttäjän valitus koski Niko Ranta-ahon ja hänen apurikseen katsotun Juha-Matti Ruissalon rangaistuksia niin sanotussa Katiska 2 -huumejutussa.
Muut valituslupahakemukset oikeus hylkäsi, eli asiaa käsiteltiin KKO:ssa ainoastaan kahden syytetyn rangaistuksen mittaamisen osalta. Muuten hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Rangaistuksen mittaamista koskevassa kiistassa oli kyse siitä, voidaanko Ranta-aholle ja Ruissalolle tuomita Katiska 1 – ja Katiska 2 -huumejutuista yhteensä yli 13 vuotta vankeutta, joka on maksimirangaistus törkeistä huumausainerikoksista.
Molemmat ovat olleet syytettyinä kummassakin Katiska-huumejutussa. Katiska 2:ssa oli kyse siitä, että Ranta-aho ja hänen rikoskumppaninsa jatkoivat huumerikoksia vapauduttuaan tutkintavankeudesta kesken Katiska 1:n oikeuskäsittelyn.
Syyttäjät vaativat Ranta-aholle pelkästään Katiska 2 -jutusta peräti 13 vuoden tuomiota eli maksimirangaistusta. Ranta-aholla oli entuudestaan pohjalla 11 vuoden tuomio ensimmäisestä Katiska-jutusta, ja syyttäjien tulkinnan mukaan uuden tuomion olisi voinut antaa vanhan päälle.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Tällöin tuomioiden yhteismitta olisi noussut yli 20 vuoteen. Syyttäjien perusteena poikkeukselliselle vaatimukselle oli se, että tuomion kohtuullistamisen, eli kansankielellä paljousalennuksen tarkoitus on, että syytetylle ei koituisi pidempää tuomiota siitä syystä, että häntä koskevat rikosasiat etenevät käräjäoikeusvaiheeseen eri tahtiin.
Tästä syystä rangaistus mitataan tavallisesti tällaisissa tapauksissa samalla logiikalla kuin jos rikosasiat olisi käsitelty samassa oikeuskäsittelyssä.
Ranta-ahon tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut syyttäjien mukaan sattumanvaraisuudesta, sillä Ranta-aho syyllistyi uusiin huumausainerikoksiin päästyään vapaaksi tutkintavankeudesta kesällä 2020, kun Katiska 1:n oikeuskäsittely oli vielä kesken. Hänet otettiin uudelleen kiinni uusien rikosepäilyjen vuoksi Espanjassa tammikuussa 2021.
Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat katsoneet, että tuomion kohtuullistaminen on tässäkin tapauksessa tehtävä.
Korkein oikeus katsoi, että käytännön syyt ja pyrkimys järjestelmän yksinkertaistamiseen puolsivat sitä, että ratkaisevaa on aikaisemman tuomion antamishetki. Näin ollen se katsoi, että kohtuullistamisharkinnassa ei anneta merkitystä sille, olisiko teot voitu tosiasiassa käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.
Ranta-aho tuomittiin Katiska 2:ssa edellisen 11 vuoden tuomion päälle kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Ruissalo puolestaan tuomittiin Katiska 1:ssä 6 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen. Katiska 2:ssa hänet tuomittiin hovioikeudessa 6 vuodeksi ja 5 kuukaudeksi vankeuteen.
