Veikko Palkon ura hakee vertaistaan.
Joel Tiessalo, STT
83-vuotiaana vuonna 2024 kuollutta Veikko Palkoa on sanottu Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastatiedustelijaksi.
Palko oli suojelupoliisin ylietsivä. Vastatiedustelun tehtävä on paljastaa ulkovaltojen Suomeen kohdistamaa vakoilua ja vakoojia.
Palkon nimi nousi otsikoihin Helsingin Sanomien uutisoitua tämän voittaneen Eurojackpotista yli 61 miljoonaa euroa vuonna 2014. Näillä rahoilla Palko on HS:n mukaan rahoittanut vastatiedustelutoimintaa ollessaan itse eläkkeellä.
IS kokosi yhteen, mitä Palkon urasta tiedetään.
”Kaikkien aikojen merkittävin suomalainen vastatiedustelija”
Näin Suojelupoliisin päällikkönä vuosina 1978–1990 toiminut Seppo Tiitinen kuvaili palkoa STT:n haastattelussa vuonna 2024.
– Suurimmassa osassa siitä, mitä suojelupoliisi sai ainakin minun aikanani vastavakoilun alalla aikaiseksi, niin niissä tavalla tai toisella oli keskeinen panos ja keskeinen rooli Veikko Palkolla, Tiitinen sanoi tuolloin.
Emeritusprofessori, supo-historioitsija Kimmo Rentola valotti Palkon henkilöhistoriaa Helsingin Sanomissa julkaistussa muistokirjoituksessa vuonna 2024.
Rentolan mukaan vuonna parikymppinen Palko työskenteli 1960-luvulla aluksi supon käyttämänä ”ulkopuolisena tarkkailijana”. Etsivän viran hän sai vuonna 1964.
Rentola kirjoitti muistokirjoituksessa Palkon erikoistuneen vastavakoiluun ja erityisesti tunnistamaan niin sanottuja illegaaleja. Illegaali tarkoittaa tiedustelukielessä vieraan vallan vakoojaa, joka oleskelee kohdemaassaan peitehenkilöllisyyden turvin.
Rentola ei halunnut lauantaina kommentoida asiaa.
Aurinkolasimiehestä Kemiran tapaukseen
1970-luvulle tultaessa Palkolla oli keskeinen rooli usean vakoilutapauksen paljastamisessa.
Supon historiateoksessa Ratakatu 12 (2009) kerrotaan, miten Palko esimerkiksi varjosti kesäkuisena torstaina vuonna 1970 Tehtaankadun lähetystösihteeriä, joka tiedettiin KGB:n tiedustelu-upseeriksi.
Lähetystösihteerin auton kyydissä istui aurinkolasipäinen mies, joka kiinnitti Palkon huomion. Palko seurasi miestä matkustajakotiin, josta supo kävi keräämässä tämän itävaltalaisen passin tiedot.
Myöhemmin Israelissa paljastui, miten aurinkolasit päässään matkannut KGB:n everstiluutnantti yritti siellä vakoilla ydinvoimasalaisuuksia.
Palkolla oli teoksen mukaan merkittävä rooli myös esimerkiksi niin sanotun Kemiran tapauksen paljastumisessa. Tapaus muistetaan Suomen vakoiluhistorian tunnetuimpana ”hunaja-ansana”.
Tapauksessa paljastui, että suomalaisen kemian alan yhtiön Kemiran tietopäälliköllä oli suhde KGB:n upseeriin.
Lue lisää: Näin Supon etsivät paljastivat Suomen vakoiluhistorian tunnetuimman ”hunaja-ansan”
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Supo pääsi Kemiran tietopäällikön jäljille joulukuussa 1976, osin sattumalta. Silloinen ulkoministeriön virkamies René Nyberg ihmetteli eräänä aamuna, miksi KGB:n upseeri vieraili hänen kerrostalonsa rapussa Espoon Soukassa.
Nyberg ilmoitti asiasta supo-kontaktilleen. Vuonna 2024 Nyberg kertoi blogissaan, että tämä kontakti oli nimenomaan Palko.
Supon tutkinnassa kävi ilmi, että Kemiran tietopäällikkö Eila Helin oli luovuttanut KGB:lle töistä kotiinsa tuomia asiakirjoja, kuten länsimaista kemian alan tutkimusta. Hänet tuomittiin maanpetoksesta.
Myös Nyberg kutsui Palkoa tekstissään Suomen merkittävimmäksi vastavakoilijaksi.
– ”Veka” opetti ja neuvoi nuorta diplomaattia, jolle ymmärrys neuvostotodellisuudesta syventyi tämän ystävyyden kautta, Nyberg kirjoitti.
Töitä supolle myös eläkkeellä
Professori Kimmo Rentola arvioi Palkon muistokirjoituksessa, että tämä vaikutti noin 25 agentin paljastumiseen. Seppo Tiitinen ei ottanut STT:n haastattelussa vuonna 2024 kantaa Rentolan antamaan lukuun.
– Sitä työtä ei sen kummemmin avata, mutta viimeistään nyt, kun ihminen on poistunut keskuudesta, pitää tunnustus lausua. Vaikka se tulee nyt aivan liian myöhään, Tiitinen sanoi.
Palko jäi eläkkeelle Suposta vuonna 1999, mutta hän oli STT:n mukaan määräaikaisissa työsuhteissa aika ajoin vielä eläköitymisensä jälkeenkin.
– Veikko Palko teki pitkän ja merkittävän uran suojelupoliisissa, ja sinä aikana hänelle kertyi huomattavasti ainutlaatuista vastatiedusteluosaamista. Tälle osaamiselle suojelupoliisilla oli käyttöä myös Palkon eläköitymisen jälkeen, supon viestinnästä kerrottiin STT:lle vuonna 2024.
Helsingin Sanomien mukaan Palko jatkoi työtään kuolemaansa saakka.
– Ani harva isänmaallisuuttaan korostava voi esittää isänmaan hyväksi sen veroisia tekoja kuin tämä vaatimaton joskin omapäinen mies, joka toimi hiljaa ja hellittämättä ja lopulta kaatui työnsä ääreen, kirjoitti Kimmo Rentola muistokirjoituksessa.
Palkon nimi kytkeytyy HS:n mukaan rikostutkintaan, jossa selvitetään, onko salaisia tietoja päätynyt lainvastaisesti suojelupoliisin ulkopuolelle.
HS:n mukaan ainakin seitsemää nykyistä tai entistä suojelupoliisin työntekijää epäillään rikoksesta. HS:n tiedossa ei ole, että Palkoa olisi epäilty mistään rikoksesta.
