Eri viranomaiset kertovat IS:lle, etteivät voineet varoittaa, koska heillä ei ollut tietoa. Puolustusvoimien mukaan varoittamiselle ei ollut tarvetta.
XSähköpostiKopioi linkki
Ilmavoimien komentaja Timo Herranen osallistui tiedotustilaisuuteen tiistaina.
Joonas Immonen
Ilmavoimat ei ilmoittanut muille viranomaisille sunnuntaina Suomen ilmatilassa lentävistä lennokeista, Ilta-Sanomien selvityksessä käy ilmi.
Erityisesti Kaakkois-Suomen alueella asuvat kansalaiset ovat ihmetelleet, miksi viranomaiset eivät varoittaneet sunnuntaina, kun Suomen ilmatilassa oli ainakin yksi mahdollisesti taistelukärjellä varustettu lennokki.
Toisen lennokin varustuksesta tai tyypistä ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Puolustusvoimien mukaan Luumäelle iskeytyneestä lennokista ei ollut koko aikaa tarkkaa havaintoa.
Ilta-Sanomien selvityksen mukaan syy on se, että ne viranomaiset, jotka vaaratiedotteen olisivat sunnuntaina voineet antaa, eivät tienneet lennokeista ennen kuin ne olivat syöksyneet maahan.
Tämän tyyppisissä tapauksissa vaaratiedotteen voisi laatia pelastuslaitos tai poliisi.
Sisäministeriön varautumisjohtaja Jussi Korhosen mukaan Ilmavoimat ei antanut muille viranomaisille, kuten pelastuslaitokselle, tietoa ilmauhasta Kaakkois-Suomessa, ennen kuin lennokit olivat iskeytyneet maahan, jotta varoitus olisi voitu antaa.
– Ei antanut, Korhonen sanoo.
Poliisi ja varusmiehet eristivät Väliväyläntietä Luumäellä sunnuntaina 29. maaliskuuta. Kuva: Sami Kero / HS
Hänen mukaansa Ilmavoimilla ja pelastustoimella on valtakunnallinen toimintamalli, jonka kautta Ilmavoimat tarvittaessa jakaa varoittamisessa tarvittavan tilannetiedon pelastustoimen viranomaisille, jotta pelastuslaitos voi antaa vaaratiedotteen esimerkiksi ilmauhkista varoittaakseen.
Korhonen sanoo, ettei tarkalleen tiedä, millä perusteella Ilmavoimat tai Puolustusvoimat teki tällaisen tilannearvion.
– Siellä on tehty tällainen tilannearvio, että ei ylitä tätä ilmoittamiskynnystä. Siellä on aina punninta. Se voi olla ongelmallista, jos hirvittävän laajoilla alueilla varoitetaan, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan Puolustusvoimat itse ei voi kuitenkaan antaa vaaratiedotetta, koska Puolustusvoimia ei ole mainittu vaaratiedotelaissa toimivaltaiseksi viranomaiseksi siviiliväestön varoittamiseen vaaratiedotteella.
KYMENLAAKSON pelastuslaitos sai tiedon Kouvolaan sunnuntaina pudonneesta lennokista vasta siinä vaiheessa, kun lennokki oli jo pudonnut. Asiasta kertoi aiemmin IS:lle Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastusjohtaja Juhani Carlson.
– Siinä vaiheessa, kun pelastusviranomainen sai hälytyksen, ilmassa ei ollut mitään lennokkeja, joista olisi voitu vaaratiedotetta antaa. Me saimme tiedon siinä vaiheessa, kun lennokki oli alhaalla, Carlson sanoo.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Eeva Törmänen taas kertoo Ilta-Sanomille saman asian.
Poliisi ei voinut tiedottaa, koska ei tiennyt lennokeista niiden ollessa ilmassa.
– Puolustusvoimat teki siinä sen arvion. Kun tieto tuli poliisille ja pelastukselle, laitteet olivat jo pudonneet. Siinä tilanteessa ajateltiin, että eristys oli riittävä jatkotoimenpide.
Olisiko tässä tilanteessa pitänyt sitten varoittaa ihmisiä, kun ei tiedetty minne mahdollisin räjähtein varustettu toinen lennokki tippuisi?
– Minä en ihan tarkkaan tiedä sitä. Käytännössä poliisilla ei tietoa ollut ennen kuin maastosta löytyi niitä droonin osia, Törmänen sanoo.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että ”kriteerit” varoittamiseen eivät täyttyneet. Puolustusvoimat ei vastannut IS:n kommenttipyyntöön tiistaina. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Ilmavoimien komentaja Timo Herranen kommentoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että kriteerit varoittamiseen eivät täyttyneet.
– Meillä on tietyt kriteerit, kolme viikkoa sitten päivitetty yhteistyösopimus ja testatut jatkuvat yhteydet, joilla pystytään varoittamaan.
– Näiden meidän kriteeriemme mukaisesti ei ollut syytä käynnistää väestönhälyttämistoimenpiteitä, Herranen sanoi.
Toinen lennokeista ei ollut seurannassa koko aikaa edes tutkalla. Ilmavoimien komentaja Herranen kertoi jo sunnuntaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Ilmavoimat ei lopulta tiennyt, minne lennokki tulisi tippumaan.
Puolustusvoimat kommentoi asiaa lyhyesti Ilta-Sanomille tiistai-iltana.
Pääesikunnan viestinnän mukaan väestön varoittamiseen on käytössä ”selkeät kriteetrit ja testatut yhteydet viranomaisten välillä”.
Toisesta lennokista Puolustusvoimilta kerrotaan nyt, että sen sijainti tiedettiin ”karkeasti”.
– Vaaratiedotetta ei ollut kriteerien perusteella tarpeen suositella. Puolustusvoimat ei ole toimivaltainen antamaan vaaratiedotetta. Puolustusvoimat välittää tiedon, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Nyt sovitut kriteerit eivät täyttyneet, vastauksessa kerrotaan.
Fakta
Kaksi lennokkia putosi Suomeen
-
Kaksi miehittämätöntä lennokkia putosi sunnuntaina Suomeen. Toinen Kouvolan pohjoispuolelle ja toinen Luumäelle.
-
Toinen lennokki oli ilmavoimien mukaan ukrainalainen AN-196-lennokki. Toista lennokkia epäillään ukrainalaiseksi.
-
Puolustusvoimat oli paikalla tunnistustehtävässä F/A-18 Hornet -hävittäjällä. Lennokkeja ei ammuttu alas.
-
Kouvolaan pudonnut lennokki räjäytettiin hallitusti sunnuntai-iltana, sillä siinä oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki.
-
Viranomaiset eristivät alueet, joihin lennokit putosivat Kouvolan ja Luumäen alueilla.
-
Keskusrikospoliisi tutkii asiaa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena. Rajavartiolaitos vastaa alueloukkauksen tutkinnasta.
-
Ukraina pyysi Suomelta anteeksi, että Suomen ilmatilaan päätyi lennokkeja.
-
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.
Alueiden eristämisessä käytettiin viikonloppuna varusmiehiä. Kuva: Sami Kero / HS
Sisäministeriön varautumisjohtaja Jussi Korhonen sanoo IS:lle, että jos esimerkiksi lennokin tarkkaa maahantulopaikkaa ei tiedetä, on vaaratiedotettakaan vaikea antaa.
– Varoittaminen voisi kohdistua helposti kolmannekseen tai neljäsosaan Suomesta. Se on punnintakysymys, milloin antaa. Laki lähtee siitä, että varoitus voidaan antaa.
Olisiko tästä toisesta lennokista pitänyt varoittaa, kun ei tiedetty, minne se tulisi tippumaan?
– Jos ajatellaan, ettei tiedetä mikä vaara on ja missä, niin on tosi vaikea varoittaa ja mikä toimintaohje olisi. Teoriassa kyllä, käytännössä on vaikea varoittaa jos ei tiedetä missä uhka on.
Korhosen mukaan ministeriössä kuitenkin arvioidaan, tulisiko vaaratiedotteen lähettämistä pohtia uudelleen, jos vastaava tilanne tapahtuisi. Esimerkiksi Virossa viranomaiset ovat varoittaneet väestöä ilmatilassa olevista lennokeista.
– Toki meillä arvioidaan uudemman kerran, että onko tarpeen esimerkiksi tuota kynnystä varoittamiseen madaltaa. Meidän järjestelymme ovat lähtökohtaisesti vihamielisen vaikuttamisen kannalta laadittu. Tämä tilanne on vähän erilainen.
– Nuokin lennokit voivat olla vaarallisia, mutta ne eivät ole hyökkäys, jota [varten] meidän järjestelymme on tehty. Varmasti kuitenkin arvioimme asiaa uudelleen ja väestölle annettavia ohjeita varmasti arvioidaan uudelleen, Korhonen sanoo.
31.3.2026 kello 18:52: Juttuun lisätty Puolustusvoimien Ilta-Sanomille antamat kommentit.
