Tolpat ovat väliaikaisia. Niitä on pystytetty myös muualle Suomeen.
XSähköpostiKopioi linkki
Liito-oravan hyppypuita rakennetaan, koska metsä on kaadettu. Kuva: Seppo Kärki, Lassi Rinne
Salli Hakala
Vantaalle on tänä vuonna ilmestynyt liuta erikoisia tolppia. Tikkurilantien varressa kohoavilla puutolpilla on kaunis tarkoitus – ne ovat kulkureitti liito-oraville.
Kivistöön on kaavailtu isoa sisäareenaa, jonka takia lähialueilla on kaadettu puita. Puut ovat kuitenkin liito-oraville elintärkeitä, jotta ne voivat liikkua turvallisesti paikasta toiseen. Siksi oravien hyppypuita on päätetty pystyttää kaadetun metsän tilalle.
Karunnäköiset, yksinkertaiset mäntytolpat ovat maksaneet Vantaalle jo satoja tuhansia euroja.
Tolpat ovat alueelta kaadettuja männynrunkoja, joita on pystytetty Tikkurilantien ja Mestarintien varteen. Kuva: Lassi Rinne
Vantaan kaupungin alueinsinöörin Ville Hottolan mukaan hyppypuita on tulossa alueelle yhteensä 42 kappaletta ja kustannusarvio koko hankkeelle on 470 000 euroa.
– Yhden hyppypuun rakentamisen hinnaksi jää kustannusarviosta laskien noin 11 000 euroa.
Tässä vaiheessa rakennetaan vain osa hyppypuista eli 26 tolppaa. Näiden hyppypuiden ja oheistöiden kustannus on noin 290 000 euroa.
Vastaavia tolppia on pystytetty Suomessa myös ainakin Jyväskylään ja Espooseen.
Mutta: niiden toimivuudesta ei näytä olevan minkäänlaista varmuutta. Liito-oravia kun tolpissa ei ole nähty.
Mäntytolpat seisovat metallikehikon varassa. Runkoon on jätetty oksantynkiä, joihin oravan on helpompi tarttua. Kuva: Lassi Rinne
– Ideana sinänsä hyvä, mutta seurantatietoja ei ole saatavilla, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, luonnonsuojelija Tapani Veistola kuvailee liito-oravien tolppia.
Hän sanoo, ettei ole tiedossa, käyttävätkö liito-oravat ihmisten pystyttämiä kulkutolppia. Siinä mielessä tolpat ovat Veistolan mukaan kaunis ajatus, että oraville yritetään tarjota vaihtoehtoista kulkureittiä. Maassa ne ovat vaarassa.
– Maata pitkin liikkuvan oravan saattaa napata vaikka pöllö, kissa tai kettu.
Liito-oravien hyppytolpat ovat Veistolan mukaan maailmanlaajuisesti harvinainen ilmiö. Euroopassa niitä on lähinnä Suomessa. Tämä johtuu siitä, että liito-oravan läntiset kannat ovat kutistuneet. Suomessakin liito-orava on vaarantunut laji.
Veistola kummastelee, ettei liito-oravien tolppainnosta ole vielä kerätty tietoa.
– Sen pitäisi olla suhteellisen helppoa. Alueelle voisi asentaa vaikka riistakameran tai antureita, jotka rekisteröivät liikettä tolpissa. Tämän pitäisi olla täysin mahdollista.
Liito-oravien näkemys ihmisten tolppaprojektista on toistaiseksi sula mysteeri. – Siinä olisi kyllä erinomainen opinnäytetyön aihe jollekin opiskelijalle, Tapani Veistola vinkkaa. Kuva: Seppo Kärki
Perjantaina aamupäivällä ainoa liitävä asia Vantaan Kivistön yllä on Norwegianin lentokone, joka on laskeutumassa Helsinki-Vantaan kentälle.
Mäntytolpat reunustavat kaasuasemaa, jolla käy autojaan tankkaavia ihmisiä harvakseltaan. Ympäristö näyttää melko karulta. Kaikkialla on liikennettä ja asfalttia. Viereisten autoteiden meteli on jatkuvaa.
Luontokappaleet yrittävät silti jatkaa elämäänsä ihmisten valtaaman alueen keskellä. Tankkausaseman halki loikkii rusakko ja västäräkit lentelevät pienissä puissa.
Liito-oravista ei näy vilahdustakaan.
Karri Hakkarainen ja Petra Kaitajärvi ovat tulleet Tuusulasta katsomaan Kivistön hyppytolppia. He halusivat nähdä omin silmin, minkälaisia kalliit rakennelmat ovat.
– Tulimme katsomaan, että mikä siinä maksaa, Hakkarainen naurahtaa.
Kaitajärvi hämmästelee, mahtaako orava viihtyä alueella, jossa suurin osa metsästä on kaadettu pois.
– Jos olisin itse orava, niin lähtisin kyllä muualle, hän toteaa.
Karri ja Petra kummastelivat, miksi mäntyihin ei ollut jätetty isompia oksia. He uskovat, että erikoisista tolpista muodostuu vielä pienimuotoinen nähtävyys. Kuva: Lassi Rinne
Alueella pitkään asunut Toivo kertoo, että paikalla oli ennen pelkää metsää. Nyt alue on kokonaan myllerretty. Hän kyseenalaistaa sen, voiko metsän korvata tolpilla.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
– Kun metsääkään ei enää oikein ole, niin mitä se tässä kohtaa auttaa pystyttää tolppia, Toivo pohtii.
Männyn lyhytoksaiset rungot ovat monien mielestä karu ilmestys. Kuva: Lassi Rinne
Puu on juntattu pystyyn järeän näköisellä järjestelmällä. Kuva: Lassi Rinne
Paikalle saapuu myös toinen mies autonsa kanssa. Hän haluaa pysyä nimettömänä, mutta suostuu kommentoimaan hyppytolppia.
– Olisin kyllä keksinyt niillekin rahoille jotain parempaa käyttöä.
Tolppien ulkonäkökin hämmästyttää.
– Hölmönnäköisiä.
Samaa sanoo Kivistössä usein käyvä Adyb Al-Rahal.
– Nuo ovat tuollaisia erikoisia…no, kaljuja puita vain.
Hänkin kummastelee, miten tolpat ovat tulleet niin kalliiksi.
– Hyvät numerot siihen on saatu käytettyä.
Adyb Al-Rahal pitää hyppypuita erikoisena ilmestyksenä. Kuva: Lassi Rinne
Alueen ohi kävelevä Chiranjivee Ghimire puolestaan ajattelee, että tolpat ovat hyvä idea.
– Kyllä oravatkin tarvitsevat kunnollisen elinympäristön ja mahdollisuuden liikkumiseen.
Tolpat seisovat metallisten tukipilareiden varassa. Hottolan mukaan kalleimpia osuuksia tolppien pystyttämisessä ovat maanpinnalla näkyvät teräsjalustat sekä maan alle piiloon jäävät perustukset.
Lisäksi rahaa on kulunut siihen, että tolppien ympärille on istutettu puita. Niiden tarkoituksena on tehdä kulkureitistä houkuttelevampi oravalle. Tulevaisuudessa kasvavat puut toimivat oravien kulkureitteinä, koska mäntytolppia ei ole edes tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi.
– Hyppypuut ovat väliaikainen ratkaisu. Ne on suunniteltu kestämään, kunnes istutettu puusto kasvaa riittävän suureksi.
Alueen eristyneellä metsäalueella havaittiin liito-oravia joka vuosi seurantajaksolla 2016–2021. Kuva: Lassi Rinne
Myös Espoossa liito-oravien kalliit tolpat ovat herättäneet pulinaa. Viime joulukuussa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Kajava ja neljä muuta valtuutettua jättivät aiheesta . He halusivat tietää, miksi hyppypuita on pystytetty ilman näyttöä siitä, että liito-oravat käyttäisivät niitä.
– Miksi liito-oravatolppia on hankittu ja pystytetty ilman mitään näyttöä? he kysyivät.
Kaupunginhallitus vastasi kesäkuussa 2026 valtuustokysymykseen todeten, että tolppien käyttö on perustunut valvovan viranomaisen soveltamaan varovaisuusperiaatteeseen. Tolppia halutaan käyttää viimesijaisena ratkaisuna kohdissa, joihin puita ei voida istuttaa.
Vastauksen mukaan tolppien toimivuudesta ei ole hankittu asiantuntija-arvioita. Muualla Suomessa tolppien läheisyyteen on asennettu kameroita, joilla on yritetty saada näyttöä siitä, että liito-oravat käyttävät niitä, mutta yksikään kameraseuranta ei ole onnistunut.
Vantaalla suunnittelutyön yhteydessä oli kuultu liito-oravien asiantuntijoita, joiden mukaan oravien kulkuyhteyttä oli tarpeen vahvistaa Tikkurilantieltä Mestarintielle asti.
Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston ylitarkastaja Salli Uljas kertoo, että virasto on antanut tänä vuonna viisi liito-oravaa koskevaa poikkeuslupapäätöstä, eikä yhdessäkään niistä ole edellytetty hyppytolppien pystyttämistä. Nykyiset tolpat perustuvat pääosin aiempien vuosien ELY-keskuksen päätöksiin, ja niitä on pystytetty erityisesti pääkaupunkiseudulla useiden kuntien alueelle.
– Jos puita joudutaan rakennushankkeissa kaatamaan niin, että jäljelle jäävien puiden väli kasvaa liito-oravalle liian pitkäksi, kyse on luonnonsuojelulain kieltämästä kulkuyhteyden hävittämisestä. Tällöin on vaadittu hyppytolppia.
Itä-Australian eukalyptuspuissa asustava norfolkinpussiliito-orava on ilmeisesti hyväksynyt käyttöön ihmisten tekemät hyppytolpat. Kuva: Ken Griffiths / Alamy Stock Photo
Uljas myöntää, että Suomesta ”ei ole tiedossa tutkimusta, jossa olisi selvitetty, käyttääkö liito-orava tällaisia hyppytolppia”.
– Ulkomaisten tutkimusten mukaan lähisukulaislajit käyttävät vastaavia rakenteita, minkä pohjalta niiden on arveltu toimivan myös täällä.
Uljas toteaa, että asiaa olisi hyvä tutkia jatkossa myös Suomessa.
Pääkaupunkiseudun liito-oravien tolpista on aikaisemmin kirjoittanut .
