Henkirikoksen uhrin sisko vaati hovioikeudessa syytetylle tuomiota murhasta.
XSähköpostiKopioi linkki
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan toukokuussa 2023 taposta sekä ampuma-aserikoksesta 10 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Video: Paula Kaskimaa
Kia Kilpeläinen
Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota Helsingin Puotilassa marraskuussa 2022 tapahtuneesta henkirikoksesta.
Myös hovioikeuden mielestä kyseessä oli tappo eikä murha.
Aiemmin portsarina työskennellyt ja myös SM-tason kehonrakentajana tunnettu Jari Kalervo Veijola, 58, ampui kolmekymppisen jengitaustaisen miehen kadulle keskellä päivää Helsingin Puotilan venesatamassa.
Teon taustalla oli pitkään jatkunut kiristys, jonka uhriksi Veijola koki joutuneensa.
Veijola kuvattuna hovioikeudessa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että teko oli tehty vakaasti harkiten, mutta vakava uhka ja stressitila olivat vaikuttaneet taustalla. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Henkirikoksen uhri oli 34-vuotias ulkomaalaistaustainen mies, joka on istunut vankilassa muun muassa huumerikosten takia. Isokokoinen mies oli myös tehnyt velanperijän hommia ja työskennellyt helsinkiläisessä rakennusfirmassa.
Lisäksi hän oli takavuosina päässyt palkintosijoille Mr. Finland -kilpailussa.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Jari Veijola kuvattuna kiinnioton jälkeen. Kuva: Poliisi
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan toukokuussa 2023 taposta sekä ampuma-aserikoksesta 10 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Syyttäjä oli käräjäoikeudessa vaatinut miehelle rangaistusta murhasta, mutta käräjäoikeus arvioi asian toisin.
Käräjäoikeuden tuomiosta valitti kuitenkin vain uhrin sisko, joka vaati hovioikeudessa Veijolalle murhatuomiota.
Rikospaikalta löytynyt punainen lava-auto kuului uhrille. Kuva: Lassi Rinne
Käräjäoikeus luki Veijolan syyksi tapon sillä perusteella, ettei teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä, kuten murhan tunnusmerkistö edellyttäisi. Oikeuden mielestä Veijolan teko osoitti kuitenkin vakaata harkintaa.
Mies oli hankkinut aseen ja pitänyt kolmekymppisen miehen surmaamista yhtenä vaihtoehtona vähintään viikkoja ennen tekoa. Oikeus katsoi, että Veijolalla oli motiivi, joka liittyi hänen kiristämiseensä.
Vakaan harkinnan puolesta puhui myös uhrin selkäpuolelle ammuttu laukaus tilanteessa, jossa uhri yritti paeta paikalta.
Oikeus kuitenkin katsoi, että surmaamiseen oli liittynyt paniikinomaisia piirteitä ja toivottomuutta, joka oli ollut seurausta Veijolan painostamisesta.
