Jehovan todistajat lievensivät yli 80 vuotta voimassa ollutta verensiirtokieltoaan.
XSähköpostiKopioi linkki
Jehovan todistajat sallivat nykyään veren punasolujen vastaanottamisen. Kuva: Aapo Huhta
Petri SeppäLue tiivistelmä
Jehovan todistajat ovat lieventäneet yli 80 vuotta voimassa ollutta verensiirtokieltoaan ja sallivat nyt veren pääkomponenttien käytön lääketieteellisessä hoidossa.
Aiemmin sairaaloissa on jouduttu ottamaan Jehovan todistajien lapsia tilapäisesti huostaan elintärkeiden verensiirtojen toteuttamiseksi.
Husin Uuden lastensairaalan ylilääkäri Antti Kyrönlahti kertoo, että uusi linjaus poistaa periaatteellisetkin mahdollisuudet erimielisyyksiin hoitohenkilöstön ja perheiden välillä.
Jehovan todistajien tiedottaja Henri Järnstedt kertoi Ylelle, että kyseessä on tarkennus Raamatun tulkintaan, ei aiemman opetuksen kumoaminen.
Näytä lisää
Aiemmin Jehovan todistajat eivät hyväksyneet verensiirtoa missään muodossa, mutta uuden linjauksen mukaan veren pääkomponenttien – punasolujen, valkosolujen, plasman ja verihiutaleiden – antaminen lääketieteellisen hoidon aikana on mahdollista.
Siitä päättää jokainen Jehovan todistaja oman omantuntonsa mukaan.
Lue lisää:
Vanha käytäntö on aiheuttanut muun muassa sairaaloissa vaikeita tilanteita.
Esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa on vuosien saatossa otettu lapsia tilapäisesti huostaan vastoin vanhemman tai huoltajan tahtoa, jotta Jehovan todistajan lapsen elintärkeä tai hengen pelastava hoito on saatu erilaisia veren komponentteja antamalla tehtyä.
Kaiken taustalla ovat olleet lapsen terveydenhoidon turvaaminen ja lääkärin vakaumus pelastaa elämä kaikin keinoin. Ääritilanteessa huostaanotto on ollut velvollisuus, mikäli lapsen henki on ollut vaarassa.
– Tietysti lastenlääkäreille ja lastensairaalassa lapsen etu ja hyvinvointi ovat ehdottomia ykkösasioita. Siihen meitä velvoittaa ihan lakikin, Husin Uuden lastensairaalan ylilääkäri Antti Kyrönlahti sanoo.
Kyrönlahti korostaa, että valtaosa tapauksista, joissa Jehovan todistajan lapselle pitäisi antaa veren komponentteja, on ratkennut ”hyvässä yhteisymmärryksessä” neuvotteluin ja keskusteluin.
– Lähtökohta on neuvotteluissa ja hyvässä yhteistyössä. Hyvästä kommunikaatiosta perheen ja hoitohenkilökunnan kesken lähdetään, jotta kaikki olisivat samalla puolella ja lapsen hyvinvointi olisi päällimmäisenä mielessä. Valtaosassa se tuottaakin hyvän lopputuloksen, Kyrönlahti kuvaa.
Yksittäisissä tapauksissa on kuitenkin tarvittu järeämpiä toimia, väliaikaista huostaanottoa.
– Sairaalan on tehtävä lapsesta lapsensuojeluilmoitus, jos ajatellaan, epäillään tai todetaan, että lapsen hoito ei suju parhaalla mahdollisella tavalla, Kyrönlahti sanoo.
Husin Uudessa lastensairaalassa on toisinaan jouduttu turvautumaan huostaanottoihin, jotta elintärkeä hoito on saatu onnistumaan. Kuva: Lassi Rinne
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Hän painottaa, että sairaala ei tee päätöstä lapsen huostaanotosta, vaan lastensuojeluilmoituksen jälkeen asia siirtyy sosiaalitoimeen lastensuojeluun.
–Se on hyvinvointialueen oma prosessi, miten jatketaan. Siellä käydään läpi, mikä on kokonaisuus huomioon ottaen lapsen paras mahdollinen hoito. Viime kädessä on se mahdollisuus, että lapsi otetaan huostaan lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Sen päätöksen tekee sosiaalitoimi, Kyrönlahti kuvaa.
Kun lapsen hoito on ohi, huostaanotto puretaan. Lasta ei kuitenkaan viedä sairaalasta mihinkään, vaan hoito annetaan sairaalassa eikä huostaanotto vaikuta vanhempien oikeuteen olla lapsen kanssa.
Kyrönlahden mukaan huostaanottoaika vaihtelee tapauksittain.
– Se on lastensuojelun arvioima, mutta tyypillisesti vakaumuksellisesta syystä tehtävät huostaanotot, jotka liittyvät yhteen yksittäiseen asiaan, kuten veren komponenttien antamiseen, ovat suppea-alaisia ja lyhyitä, Kyrönlahti sanoo.
Sentrifugissa veren punasolut ja plasma erotetaan toisistaan. Kuva: Pekka Elomaa
Kyrönlahti sanoo, että Husissa lasten tilapäisiä huostaanottoja tehdään hyvin erilaisista syistä, mutta tapauksia on vain yksittäisiä vuosittain. Vakaumuksellisista syistä tehtäviä huostaanottoja ei ole tilastoitu. Ne ovat Kyrönlahden mukaan kuitenkin hyvin harvinaisia.
– Oma havaintoni on, etteivät vakaumuksellisista syistä tehdyt huostaanotot ole nousseet erityisesti esille.
Se johtuu ihan siitäkin, että Suomessa on noin 16 000 Jehovan todistajaa, ja yhteisöön syntyy vuosittain muutamia kymmeniä vauvoja. Todennäköisyys sille, että lapsi tarvitsee verensiirtoa, on täten hyvin matala.
– Ennen Jehovan todistajien uutta linjausta oli teoriassa mahdollista, että hoitohenkilöstön ja perheen kesken tuli hankausta. Nyt kun tilanne muuttui ja helpottui, periaatteellisetkin mahdollisuudet erimielisyyksiin poistuivat.
Jehovan todistajien päämaja Vantaan Koivuhaassa. Kuva: Heini Särkkä / IS
– Emme anna kokoverta. On äärimmäisen harvinaista, että sellaista tehdään. Annamme juuri näitä veren komponentteja eli puna- ja valkosoluja, verihiutaleita ja plasmaa, Kyrönlahti sanoo.
Kysymys verensiirrosta on ollut Jehovan todistajille enemmän uskonnollinen kuin lääketieteellinen. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa käsketään karttamaan verta ja kielletään ottamasta verta elimistön toiminnan ylläpitämiseksi.
Jehovan todistajien tiedottaja Henri Järnstedt kertoi , että syyskuun lopussa kerrotussa uudessa linjauksessa on kyse tarkennuksesta Raamatun tulkintaan, ei aiemman opetuksen kumoamisesta.
Vaikka Raamattu kehottaa pysymään erossa verestä, se ei käsittele veren yksittäisiä komponentteja.
