Ukrainalaistaustainen Ivan Korostavyi sanoo, ettei voisi enää selvitä yksin Venäjällä.
XSähköpostiKopioi linkkiMikko MarttinenLue tiivistelmä
84-vuotias ukrainalainen Ivan Korostavyi voi joutua käännytetyksi Suomesta Venäjälle, vaikka hän on asunut Suomessa vuodesta 2021 ja hänen tyttärensä ja lapsenlapsi asuvat täällä.
Maahanmuuttovirasto on hylännyt Korostavyin oleskelulupa- ja turvapaikkahakemukset.
Muistisairas Korostavyi pelkää joutuvansa vankilaan tai mielisairaalaan Venäjällä, jos hän arvostelee Ukrainan sotaa.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen muutama viikko sitten, ja nyt Korostavyin ainoa toivo on valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Näytä lisää
Kutsu poliisille voi tulla minä päivänä tahansa.
Maahanmuuttovirasto haluaa käännyttää lähes viisi vuotta Suomessa asuneen ukrainalaisen Ivan Korostavyin, 84, Venäjälle.
Häntä ei epäillä mistään rikoksesta, mutta Maahanmuuttoviraston mukaan hänellä ei ole oikeutta asua Suomessa tyttärensä ja lapsenlapsiensa luona.
Korostavyi vannoo, että hän ei Suomesta vapaaehtoisesti lähde. Se voi tarkoittaa sitä, että poliisit kuljettavat Korostavyin Viroon ja saattavat hänet rajan yli Venäjälle.
Siellä hänen on sitten pärjättävä, muistisairaana, huonokuuloisena, ilman yhtään sukulaista. Maassa, joka tappaa hänen maanmiehiään.
Artur Korostavyi, Irina Kanniainen, Ivan Korostavyi ja Laura Kanniainen haluavat jatkaa yhteistä perhe-elämää Suomessa. Kuva: Ivan Bessedin
Ivan Korostavyi on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2021. Hän on hakenut sekä oleskelulupaa perhesiteen perusteella että kansainvälistä suojelua.
Maahanmuuttovirasto on hylännyt Korostavyin hakemukset, ja valitusmahdollisuudet alkavat olla käytetty.
Korostavyi on ukrainalainen, mutta hänellä on Venäjän passi ja hän on asunut aiemmin Kostamuksessa. Siksi häntä odottaa käännytys Venäjälle.
Vaikka Suomen ja Venäjän välinen raja ei ole auki, Suomi käännyttää jatkuvasti ihmisiä Venäjälle. Yleensä se tapahtuu Viron kautta.
Korostavyi ei halua edes ajatella sellaista kohtaloa.
– Venäjä pommittaa maanmiehiäni ja tappaa heitä. Jos puhun asiasta Venäjällä, minut pannaan heti vankilaan tai mielisairaalaan, hän sanoo.
– En voisi asua siellä yksin. Olen jo vanha, eikä kukaan huolehtisi minusta siellä.
Korostavyi syntyi 1941 Kiovan lähellä Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Myös hänen vanhempansa olivat syntyneet Ukrainassa.
Kotona puhuttiin ukrainaa tai ehkä tarkemmin sanottuna surzhykia, sekoitusta ukrainasta ja venäjästä. Sillä kielellä Korostavyi edelleen puhuu tyttärelleen ja lapsenlapsilleen.
Korostavyi lähti nuorena kaapeliasentajan hommiin Kryvyi Rihiin, Etelä-Ukrainan valtavaan teollisuuskaupunkiin. Siellä hänelle ja Marija-vaimolle syntyi tytär Irina, heidän ainoa lapsensa.
Vuonna 1978 Korostavyi hakeutui töihin Kostamukseen kauas Luoteis-Venäjälle. Kaivoskombinaattia rakennettiin vauhdilla, ja sinne tarvittiin työvoimaa eri puolilta Neuvostoliittoa.
Myös Suomella oli suuri osuus Kostamuksen rakentamisessa. Matkaa rajalle oli vain 30 kilometriä.
Korostavyin perhe piti Kostamuksessa kiinni ukrainalaisista juuristaan. Perhealbumissa on säilynyt kuvia, joissa he osallistuvat tilaisuuksiin perinteisissä ukrainalaisissa vyshyvanka-paidoissa.
Kostamuksessa Ivan Korostavyi ja hänen vaimonsa Marija pitivät kiinni ukrainalaisesta kulttuurista. Kuva: Ivan Bessedin
Kun Neuvostoliitto romahti 1991, heille ja muille Kostamuksen asukkaille annettiin Venäjän passit. Valinnanvaraa ei käytännössä ollut.
– Minulle sanottiin, että muuten en voi matkustaa Ukrainaan, Korostavyi kertoo.
Perheen tytär Irina Korostavyi oli kahden pojan yksinhuoltajaäiti, kun hän tapasi 2005 suomalaisen miehen. Hän muutti lapsineen miehen luokse Puolangalle ja synnytti seuraavana vuonna tytär Lauran.
Liitto päättyi pian eroon, mutta Irina ja lapset jäivät Suomeen. Laura on ollut syntymästään lähtien vain Suomen kansalainen, Irina sai kansalaisuuden 2018.
Ivan ja Marija vierailivat usein Suomessa tyttärensä ja lastenlastensa luona. Marija kuoli 2016. Sen jälkeen Ivan vietti Suomessa usein viisumin sallimat 90 päivää.
Ivan matkusti Venäjältä Suomeen toistaiseksi viimeistä kertaa syyskuussa 2021. Marraskuussa 2021 hän haki oleskelulupaa Suomessa perhesiteen perusteella.
Maahanmuuttovirasto hylkäsi hakemuksen. Sen mukaan Korostavyin tilanteessa ei ollut kyse laissa mainitusta kiinteän perhe-elämän jatkamisesta, eikä Ivan ollut riippuvainen Suomessa asuvista sukulaisistaan.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
”Hakijan kotimaassa vallitsevat olosuhteet, hakijan siellä kokemat ongelmat, perheenkokoajan huoli hakijasta, normaalit tunnesiteet ja sukulaisten halu asua lähellä toisiaan eivät ole sellaisia ulkomaalaislaissa tarkoitettuja seikkoja, joiden nojalla ydinperheen ulkopuoliselle omaiselle myönnettäisiin oleskelulupa perhesiteen perusteella”, Maahanmuuttovirasto totesi.
Korostavyin asianajaja Ville Punto toteaa, että Suomi ei käytännössä koskaan myönnä oleskelulupaa perhesiteen perusteella muille kuin perheenkokoajan alaikäisille lapsille tai alaikäisen lapsen vanhemmille.
– Olen tehnyt tätä vähän yli 20 vuotta. Sinä aikana ehkä kolme muuta omaista on saanut oleskeluluvan, Punto sanoo.
Ivan Korostavyi pelkää joutumista yksin Venäjälle. Hänen ainoa siskonsa eli Ukrainassa Harkovan alueella, mutta tästä ei ole kuulunut mitään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen. Kuva: Ivan Bessedin
Jo ennen perheenyhdistämishakemuksen hylkäystä Ivan Korostavyi yritti toista reittiä. Hän haki Suomesta turvapaikkaa.
Korostavyi kertoo arvostelleensa Venäjän hallintoa jo Kostamuksessa asuessaan. Kun hän liukastui tiellä ja joutui sairaalaan, hän syytti siellä kovaan ääneen Putinia teiden kunnossapidon laiminlyömisestä. Sen jälkeen poliisi vieraili hänen luonaan ja kehotti puhumaan presidentistä vähemmän.
Korostavyi uskoo, että hänellä olisi ukrainalaisena Venäjällä nyt entistäkin tukalampaa, sillä Venäjä on käynyt Ukrainassa helmikuusta 2022 lähtien täysimittaista sotaa.
Maahanmuuttovirasto hylkäsi turvapaikkahakemuksen. Sen mukaan kaikki hallintoa arvostelevat eivät ole Venäjällä vaarassa eikä Korostavyi ole erityisen profiloitunut poliittisesti. Maahanmuuttoviraston mukaan myöskään etnisesti ukrainalaiset eivät ole Venäjällä erityisen uhattuina.
Korostavyi valitti asiasta hallinto-oikeuteen, mutta se ei auttanut. Hylkäävä päätös tuli muutama viikko sitten.
”Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä valittajan kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja käännyttää hänet Venäjän federaatioon”, hallinto-oikeus totesi.
Irina Korostavyi ei usko, että hänen isänsä pärjäisi enää yksin Venäjällä. Ivanilla on todettu Suomessa Alzheimerin tautiin liittyvä sekatyyppinen dementia. Muitakin sairauksia on. Ilta-Sanomat on nähnyt diagnoosit.
Korostavyit aikovat vielä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Heidän asianajajansa Ville Punto sanoo suoraan, että sitä ei helposti irtoa.
– Mahdollisuudet ovat aika olemattomat, hän toteaa.
Maahanmuuttoviraston ei tarvitse edes odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Korostavyi voidaan karkottaa Venäjälle jo nyt.
Irina puhkeaa itkuun ajatellessaan asiaa.
– Hän on minun isäni. Hän antoi minulle oman elämäni.
Asiantuntija: Maasta poistaminen todellinen uhka
Suomi poistaa ihmisiä maasta Venäjälle, vaikka maiden välinen maaraja ei ole auki.
Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo, että esimerkiksi pelko rintamalle joutumisesta ei ole ollut riittävä peruste saada kansainvälistä suojelua Suomessa tai muissa Euroopan maissa.
– Kynnys Migrissä on asetettu todella korkealle sille, että venäläinen saisi suojelua, Lindfors sanoo.
– Vaikka Venäjällä on tehty rangaistavaksi Ukrainan sodan vastustaminen, esimerkiksi osallistuminen mielenosoituksiin ei ole riittänyt syyksi saada turvapaikka. Se on edellyttänyt ainakin tähän asti hyvin näkyvää aktivismia ja korkeaa profiilia.
Myös perheenyhdistämisasioissa Maahanmuuttoviraston linja on tiukka. Suomessa oleskelevan aikuisen henkilön vanhempi luetaan ”muuksi omaiseksi”. Silloin painavatkaan inhimilliset syyt eivät yleensä riitä oleskeluluvan saamiseen.
– Myöntämiskynnys on todella korkea, Lindfors toteaa.
Lindfors tuntee myös toisen, tuoreen Korostavyin tapausta muistuttavan Maahanmuuttoviraston päätöksen. Yli 90-vuotias venäläinen leskinainen asui Suomessa ainoan lapsensa kanssa, mutta Migri totesi, että hän voi saada hoitoa myös Venäjällä. Oleskelulupaa ei tullut.
Lindfors arvioi kokemuksensa perusteella, että jopa 84-vuotias muistisairas ihminen voidaan todella poistaa maasta.
– Kyllä pidän sitä ihan realistisena. Tämä ei ole mitenkään ainutkertainen tilanne valitettavasti.
Viime kädessä maasta poistamisen toteuttaa poliisi. Korostavyin asianajaja Ville Punto näkee, että sillä on mahdollisuus osoittaa inhimillisyyttä.
– Kun kyseessä on vanhempi ihminen, tehdään mietintää siitä, kenen käännyttäminen pannaan täytäntöön.
