Esteaita kattaa 200 kilometriä noin 1 300 kilometrin pituisesta itärajasta.
XSähköpostiKopioi linkki
Itärajan esteaita on nyt valmis. 200 kilometriä kattavaa esteaitaa noin 1 300 kilometrin pituisesta itärajasta esiteltiin Nuijamaalla maanantaina. Katso videolta, miltä paikalla näytti. Video: Ivan Bessedin
Soili Kalliokoski
Itärajan esteaita on nyt valmis. Näin kertoi sisäministeri Mari Rantanen (ps) maanantaina järjestetyssä Rajavartiolaitoksen tiedotustilaisuudessa Nuijamaalla.
– Itärajan esteaita on konkreettinen osoitus siitä, että Suomi toimii ennakoivasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä, Rantanen sanoi.
Puheessaan Rantanen korosti, että Venäjän aloittama sota Ukrainassa sekä erilaiset hybridivaikuttamisoperaatiot ovat osoittaneet Euroopan turvallisuusympäristön muuttuneen.
– Tässä tilanteessa jokaisen valtion on huolehdittava omasta turvallisuudestaan, rajojensa koskemattomuudesta, kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudestaan.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan esteaita on osoitus Suomen ennakoivasta toiminnasta muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Kuva: Ivan Bessedin
Aidan avulla Suomi vahvistaa kykyään valvoa rajaansa ja vähentää riippuvuutta Venäjän rajavalvontatoimista. Kuva: Ivan Bessedin
Esteaita kattaa 200 kilometriä noin 1 300 kilometrin pituisesta itärajasta. Kuva: Ivan Bessedin
Rantasen mukaan esteaita on käytännöllinen ja välttämätön osa Suomen rajaturvallisuusjärjestelmää sekä investointi Suomen ja koko Euroopan turvallisuuteen.
Käytännössä esteaita kattaa 200 kilometriä noin 1 300 kilometrin pituisesta itärajasta. Aitakokonaisuuteen kuuluu 4,5 metriä korkea aita, tekninen valvontajärjestelmä, tiestö ja 25 metriä leveä raivausalue.
Aidan on vahvistaa Suomen kykyä hallita rajaturvallisuuttaan itsenäisesti ja samalla vähentää riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehokkuudesta.
Esteaidassa on myös kameravalvontaa. Kuva: Ivan Bessedin
Aita on 4,5 metriä korkea. Kuva: Ivan Bessedin
Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston päällikön, kenraalimajuri Jari Tolppasen mukaan esteaidan avulla Rajavartiolaitos saa nopeasti tiedon luvattomista rajanylitysyrityksistä.
– Se on välttämätön tilanteessa, jossa suuret ihmismäärät pyrkisivät Suomeen syystä tai toisesta, Tolppanen sanoi.
Jos esimerkiksi suuri joukko ihmisiä pyrkisi ylittämään rajan, aita hidastaisi etenemistä ja antaisi viranomaisille aikaa kohdentaa paikalle joukkojenhallinnan resursseja luvattomien rajanylitysten estämiseksi.
Myös muualla Euroopassa saadut kokemukset ovat vaikuttaneet aidan suunnitteluun. Latvian ja Liettuan Valko-Venäjän-vastaisilta rajoilta on tunneleita, joiden kautta kymmenet rajanylittäjät ovat pyrkineet Baltian maihin.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Tolppasen mukaan vastaavanlaiset tilanteet on huomioitu esteaidan suunnittelussa. Hän ei kuitenkaan kommentoi asiaa sen tarkemmin.
Tieto luvattomista rajanylitysyrityksistä tulee esteaidan avulla nopeasti, kertoo kenraalimajuri Jari Tolppanen. Kuva: Ivan Bessedin
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan, eversti Jaakko Ollin mukaan uudesta esteaidasta on saatu jo käytännön hyötyä.
– Aidan avulla on jo kyetty estämään tiettyjä luvattomia rajanylityksiä. Aitaan kytkettyjen sensorijärjestelmien avulla on pystytty havaitsemaan luvattomia yrityksiä ja ottamaan henkilöitä kiinni, Olli kertoi.
Hänen mukaansa luvattomia rajanylitysyrityksiä on havaittu sekä pohjoisessa että itärajalla.
– Puhutaan noin kymmenestä luvattomasta yrityksestä.
Aidan valvontajärjestelmä perustuu kameroihin ja erilaisiin sensoreihin, joita kehitetään jatkuvasti. Ollin mukaan aidan rakentamisen yhteydessä toteutetut sähkö- ja tietoliikenneverkot mahdollistavat lisäksi uuden teknologian käyttöönoton tulevaisuudessa.
– Meidän täytyy huolehtia siitä, että lainsäädäntö ja toimivaltuudet pysyvät ajan tasalla suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Samalla on varmistettava, että käytössämme oleva teknologia vastaa niihin tarpeisiin.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Jaakko Olli. Kuva: Ivan Bessedin
Esimerkkinä hän mainitsee teknologian, jolla voidaan havaita miehittämättömiä ilma-aluksia ja tarvittaessa puuttua niiden toimintaan.
Vaikka pitkä aita on nyt pystyssä, niin Ollin mukaan keskusteluyhteys rajan toiselle puolelle on hyvä. Tietoa on saatu esimerkiksi Venäjän sikaruttotilanteesta.
– Kyllä me olemme siltä puolelta kysyneet, että onko heillä havaintoa tällaisista sikaruttotapauksista ja heidän vastauksensa on, että tällaista ongelmaa ei ole.
Itärajan esteaita valmistui etuajassa ja alitti budjettinsa. Rajavartiolaitoksen mukaan kustannusarvio on 356 miljoonaa euroa, joka on 22 miljoonaa alle alkuperäisen budjetin. Summaan sisältyvät rakennuskustannusten lisäksi maanomistajille maksettavat korvaukset. Maanomistajia oli mukana hankkeessa noin tuhat.
Aidanrakennushanke aloitettiin vuonna 2023, kun Imatralle ja Sallaan rakennettiin pilottikohteet. Varsinainen esteaita toteutettiin vuosina 2024–2026. Päätös esteaidan tehtiin vuonna 2022 Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.
Kuva: Ivan Bessedin
