Asiantuntija pitää silti on täysin mahdollisena, että vanhusten hoiva siirretään tulevaisuudessa heidän aikuisille lapsilleen.
XSähköpostiKopioi linkki
Mitä suomalaiset tekisivät, jos hyvinvointivaltio murenee?
Jenny Mäkinen
Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi maanantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että suomalaisten olisi hyvä alkaa järjestää asumistaan niin, että he voivat ottaa tulevaisuudessa enemmän vastuuta ikääntyvistä omaisistaan.
Murto ei usko, että Suomella on enää varaa ylläpitää nykyisenlaista hyvinvointivaltiota.
Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen ei usko Murron väitteeseen.
– Arvovalintoja. Suomi laittaa tällä hetkellä 9 miljardia esimerkiksi yritystukiin, ja armeijaan laitetaan lisää rahaa. Jos halutaan pois laajasta nykyisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, tämä olisi looginen askel.
Kanninen toteaa, että omien vanhempien hoitaminen kotona olisi askel eteläeurooppalaiseen suuntaan ja myrkkyä talouskasvulle. Lisäksi ikääntyvien omaisten hoitaminen jäisi todennäköisesti naisten vastuulle, hän huomauttaa.
Murto huomautti IS:n haastattelussa, ettei kyse ole hänen omista toiveistaan, vaan havainnoista. Hän lisäsi, että muutos tapahtuu jo.
Murto ei ole synkän tulevaisuusnäkemyksensä kanssa yksin. Vakuutustieteen professori Lasse Koskinen Tampereen yliopistosta totesi aiemmin, että velkaantuminen on jo niin iso ongelma, ettemme voi enää tuudittautua tulevaisuuden talouskasvun apuun. Hänkin kehotti suomalaisia varautumaan yhteiskunnan palvelujen niukentumiseen ja yksilön vastuun kasvamiseen.
– Voi olla, että tavalliset suomalaiset joutuvat maksamaan esimerkiksi osan tai kokonaan terveydenhuollon palveluista, jotka ovat tähän asti olleet lähes ilmaisia, Koskinen sanoi.
Kanninen puolestaan sanoo, että hyvinvointivaltion keskeisiksi koetut palvelut pystyttäisiin kyllä rahoittamaan.
– Voisin antaa sinulle tässä nopeasti 10 miljardin euron leikkauslistan, joka ei koske näihin hyvinvointivaltion ydinpalveluihin. Se on tehtävissä ja minusta aika helpostikin, jos tahtoa löytyy, hän sanoo.
Kullas uskoo, että sote-puolen tehokkuutta ja tuottavuutta olisi mahdollista parantaa uuden teknologian ja tekoälyn avulla. Kuva: Vilma Venho
Kanninen sanoo, että hän haluaisi nähdä nyt hyviä, rauhallisia ja viisaita johtajia. Sellaisia, jotka kykenisivät tarkastelemaan koko kuvaa ja tekemään tarvittaessa vaikeitakin päätöksiä.
– Tämä olisi paniikkitoimi, ei rationaalisen säästämisen toimi.
Murron esiin nostama tulevaisuudennäkymä, jossa aikuiset lapset ottavat vanhempiensa hoivan vastuulleen, on Kannisenkin mukaan kuitenkin täysin mahdollinen.
– Olen päättänyt, etten enää ylläty mistään, mitä meidän johtajat keksivät, hän sanoo.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas sanoo, että Murto kiinnitti kommenteillaan huomion aivan oikeaan asiaan.
– Hän on oikeassa siinä, että koko meidän yhteiskuntamme perustuu sille ajatukselle, että ihmiset käyvät töissä ja julkisin verovaroin huolehditaan ikääntyvistä vanhemmista.
Click here to preview your posts with PRO themes ››
Asiantuntijat arvioivat, että vanhusten kotona hoitaminen tekisi hallaa Suomen talouskasvulle. Kuva: Emilia Kangasluoma
Myös Kullas uskoo, että nykyistä järjestelmää täytyy muuttaa. Hän ei kuitenkaan usko siihen, että muutos tapahtuu nopeasti.
Lisäksi sitä pohtiessa pitää ottaa huomioon ainakin kolme pointtia.
Ensinnäkin Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset kynnelle kykenevät miehet, naiset ja maahanmuuttajat töihin. Jos ihmisten pitäisi hoitaa omat vanhempansa, käytännössä se tarkoittaisi, että monien pitäisi jäädä pois töistä, koska jatkuvaa apua tarvitsevat vanhukset eivät pärjää työpäivien ajan yksin.
– Kehitys, jossa joku osa porukasta jäisi kotiin hoitamaan omaa vanhempaa, ei olisi talouden kannalta toivottava asia, Kullas sanoo.
Toisekseen muuttoliikenne ja työmahdollisuudet ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Kullas huomauttaa, että etenkin siellä asuvien olisi hankala järjestää tilaa vanhemmilleen.
– Suomen ainoa aito kasvukeskus on pääkaupunkiseutu. Asuminen vie ison osan perheiden kokonaistuloista, ja hinnat ovat korkealla. Pääkaupunkiseudulla olisi aika kallista hankkia lisätilaa, jonne voisi sujuvasti majoittaa oman ikääntyvän vanhemman.
Kullaksen mukaan hyvinvointi- ja sote-palveluita voitaisiin tehostaa vielä paljonkin ennen kuin on tarvetta hypätä nyt esiin nostettuihin tulevaisuudenkuviin.
Aivan ensimmäiseksi Kullas toteaa, että sote-palveluita pitäisi kyetä johtamaan yhtenäisillä laatu- ja hintakriteereillä.
– Ja jotta voisimme niin tehdä, meillä pitäisi olla vertailukelpoiset tiedot sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien hoivasta. Tämä olisi avain siihen, miten parhaat keinot saataisiin siirrettyä alueelta toiselle.
Omaisen majoittaminen olisi hankalaa todennäköisesti etenkin pääkaupunkiseudulla asuville. Kuva: Juha Sinisalo
Kullas uskoo, että sote-puolen tehokkuutta ja tuottavuutta olisi mahdollista parantaa uuden teknologian ja tekoälyn avulla. Sen käyttö edellyttäisi kuitenkin tiettyjen sääntöjen höllentämistä. Esimerkiksi hoitajamitoitus kampittaa Kullaksen mukaan niitä mahdollisuuksia, joita teknologia tarjoaisi tuottavuuden parantamiseen.
– Tiukka hoitajamitoitus omalla tavallaan hankaloittaa yritysten uuden teknologian käyttöönottoa. Jos firmat investoivat johonkin uuteen teknologiaan ja saavat hyötyä, sitä ei saada täysimääräisesti käyttöön.
Kullas varoittaa, että nyt on luvassa kärjistävä esimerkki:
– Jos voit korvata robotti-imurilla laitossiivoojan töitä, sinun pitää siitä huolimatta käyttää tietty määrä siivoojan työaikaa mitoituksen takia.
Kullas toteaa, että Murron avaus oli sikäli ansiokas, että Suomessa pitää aivan tosissaan pohtia, mihin palveluihin on tulevaisuudessa varaa.
– Minusta Murron maalaama tulevaisuudenkuva on melko kaukainen. En usko, että sellaiseen kehitykseen mennään kovin nopeasti ja ennen kuin sinne mennään, meillä on paljon muita asioita, joita voimme tehdä ja jotka meidän kannattaisi tehdä.
